Mitä todella teette kiertotaloudessa, kysyy valistunut kuluttaja

Newyorkilaisen Point Off Viewn luova johtaja Marina Testino (kuvassa) puhui WCEF-tapahtumassa viestinnästä. ARTivistiksi itsensä määrittelevän Testinon somekampanja #OneDressToImpress välittää visuaalista viestiä kestävistä vaatevalinnoista. Testino käyttää kampanjassa aina pitkään samaa, vahvan väristä vaatepartta. Violetti jakku oli yhtäjaksoisesti käytössä koko alkusyksyn.

Sitran ja Kanadan hallituksen järjestämä Maailman kiertotalousfoorumi kokosi syyskuussa lähes yhdeksän tuhatta kiertotaloudesta kiinnostunutta webinaareihin ja oheistapahtumiin.

Monien muiden teemojen ohella tapahtumassa pohdittiin viestinnän roolia kiertotaloudesta viestimisessä ja kulutusvalintojen kestävöittämisessä.

Jotta kiertotaloussiirtymä toteutuu, myös tavallisten kansalaisten käyttäytymisen ja kulutustottumusten tulisi muuttua. Kuitenkin vain pieni osa ihmisistä tekee valintoja ympäristö edellä. Siksi viestijöiden kannattaa paketoida kiertotaloustoimet sellaisten elämäntapavalintojen sisään, jotka ihmisiä muutenkin kiinnostavat ja motivoivat. Suuri osa ihmisistä toimii jo jotenkin kiertotalousmaisesti, vaikkei välttämättä teekään sitä tietoisesti — tätä kannattaa hyödyntää ja vahvistaa.

Ihmisten arkeen sopivaa viestintää

WCEF:ssä joukko viestinnän ammattilaisia painotti oivaltavaa viestintää keinona yksilölliseen vaikuttamiseen.

Kiertotalous-sanaa ei kansalaisviestinnässä usein edes tarvita, vaan tärkeää on löytää kullekin mieleiset ja omaan arkeen sopivat tavat toimia.

Rosemary Cooper työskentelee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa toimivassa Share Use Repair -aloitteessa, jossa on tunnistettu erilaisia kohderyhmiä ja heitä motivoivaa viestintää.

Cooper nosti esiin esimerkiksi ”hyvinvointia ja terveyttä painottavat” ja ”tyylitietoiset, ekoilusta kiinnostuneet” ihmisryhmät.

Kummallekin löytyy helposti luontevia reittejä tarttua kiertotaloutta tukeviin valintoihin. ”Mutta jälkimmäisille toimii usein faktoja paremmin mukaansatempaava tarinallistaminen”, Cooper mainitsi esimerkkinä.

Vastaavasti hyvin monenlaiset ihmiset vieroksuvat hukkaamista, mikä on tietenkin loistava pohja kiertotalousvalintojen juurruttamiselle. Sen sijaan esimerkiksi ”laatutietoisille shoppailua rakastaville” voidaan Cooperin mukaan hyödyntää vaikka erilaisia teknisiä keinoja, joilla ostoskokemukseen saadaan tuotua kiertotalousarvoja.

Viime kädessä kyse on osallisuudesta. Kansalaisten ei tarvitse vain seurata sivusta ahdistavia ympäristöongelmia ja odottaa järjestelmien muuttuvan, vaan he voivat osallistua itse muutoksen tekemiseen.

Mitä todella teette?

Samalla viherpesu on merkittävä haaste kuluttajaviestinnässä. Kiertotaloutta voidaan väärinkäyttää ylläpitämään nykyistä ylikulutuskulttuuria ja markkinoimaan tuotteita, jotka eivät oikeasti ole kiertotalouden periaatteiden mukaisia.

Ellen MacArthur -säätiön viestintä- ja mediajohtaja Ross ­Findon painotti ratkaisuna tarkkuutta ja selkeyttä. Kiertotalous on selvästi määriteltävissä, ei epämääräinen ”kestävyyden” synonyymi.

”Siksi siitä päästään luontevasti asioiden mittaamiseen ja datan laadun arviointiin, jolloin voidaan kysyä: onko tämä tarpeeksi kunnianhimoista ja tuloksellista?”

Findon näkee, että iso osa viestijöiden työtä on opettaa ihmiset tarkkailemaan, toteutuvatko kiertotalouden kolme perusperiaatetta: Tukeeko tuote tai palvelu todella sitä, että jätettä ja hukkaa syntyisi vähemmän, materiaalit pysyisivät käytössä ja kierroissa pidempään ja luontoympäristöjä pikemminkin vahvistetaan kuin tuhotaan?

Viestinnässä on onnistuttu, jos ihmiset osaavat kysyä: ”Onko tämä nyt viherpesua vai totta, mitä todella teette noiden kolmen perusperiaatteen alueella?”

Lisää WCEF-tapahtumasta:
Pääkirjoitus: Kerralla kuntoon?
Artikkeli: Ensimmäinen huippukokous kiertotaloudesta
Artikkeli: Kiertotaloudelle tulossa standardoitu määritelmä

Voit lukea kiertotalousfoorumista enemmän Uusiouutisten numerosta 6/2021. Lehden voit tilata tästä, tilaajien käytössä on kattava juttuarkisto vuodesta 2015 saakka!