Kuluttajamuovipakkausten kierrätys jatkuu Riihimäellä.

Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy (SUM) ja Fortum ovat allekirjoittaneet jatkosopimuksen kuluttajamuovipakkausjätteen kierrätyksestä Riihimäen muovijalostamolla. Nykyinen sopimus päättyy tämän vuoden lopussa.

Uusi kaksivuotinen sopimuskausi alkaa vuonna 2022. Siihen sisältyy kuuden lisävuoden optio.

Sopimuskumppanit sanovat, että sopimuksen ansiosta kuluttajamuovin käsittelyyn tarvittavaa laitoskapasiteettia on mahdollista kasvattaa.

Laitosinvestointi tulossa

Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini on tyytyväinen, että kuluttajien muovipakkausjätteelle löytyy jatkossakin kotimainen kierrätysosoite.

”Sopimuksella saimme turvattua sen, että voimme ohjata kuluttajamuovipakkausjätteet Riihimäen nykyiselle muovijalostamolle ainakin vielä pari vuotta.”

Fortumin Riihimäen muovijalostamon kapasiteetti on tällä hetkellä täynnä. Fortum suunnittelee kapasiteetin kasvattamista.

”Suomalainen kierrätysmuovimarkkina on kehitysvaiheessa ja se kaipaa toimiakseen investointeja. Pitkäaikainen sopimus tuottajayhteisön kanssa mahdollistaa Riihimäen muovijalostamon uudistamisen ja kapasiteetin kasvattamisen”, kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa Fortumilta sanoo.

Kohti 50 prosentin kierrätysastetta

Kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys alkoi Suomessa vuonna 2016. Muovipakkausjätettä kerätään sekä Rinki-ekopisteillä että suoraan kotitalouksista.

Suomalaiset ovat innostuneet lajittelemaan muovipakkaukset erilleen. Vuonna 2020 muovipakkausten erilliskeräys kasvoi edellisvuodesta yli 40 prosentilla.

SUM ohjaa Riihimäelle tänä vuonna käsiteltäväksi noin 18 000 tonnia muovipakkausjätettä.

Kotimainen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä käsittelemään kaikkea jätettä. Tänä vuonna muovipakkausjätettä saadaan talteen 34 000 tonnia.

SUM joutuukin viemään pakkausjätettä kierrätettäväksi Saksaan ja Ruotsiin useille toimijoille.

Molemmilla sopimusosapuolilla on tavoitteena kasvattaa muovijätteen kotimaista kierrätystä.

”Jos tulevaisuudessa saisimme kierrätettyä kotimaassa noin 30 000 tonnia, pystyisimme nostamaan kierrätysastetta jopa selvästi paremmaksi kuin Keski-Euroopassa on tällä hetkellä”, Soini sanoo.

Tavoitteena on kierrättää kuluttajien muovipakkausjätteestä vähintään 50 prosenttia, mielellään ylikin.

Tämän vuoden aikana SUM toimittaa myös pienen koe-erän muovipakkausjätettä käsiteltäväksi kemialliseen käsittelyyn joko Norjaan tai Tanskaan.

Lisää uusiomuovisia tuotteita

Muovinkierrätyksen ympäristöhyödyt toteutuvat täysimääräisesti vain, jos kierrätysmuovilla pystytään korvaamaan neitseellistä muoviraaka-ainetta ja jos kierrätysraaka-aineelle on kysyntää.

Fortum korostaa, että kierrätysasteen nostamiseksi on keskeistä kehittää uusia uusiomuovista valmistettuja lopputuotteita ja yhdessä brändinomistajien ja kaupan alan toimijoiden kanssa tarjota kuluttajille muovipakkaustuotteita, jotka lähtökohtaisesti sopivat kierrätettäviksi.

Fortumin ja K-ryhmän hiljattain toteuttaman tutkimuksen mukaan uusiomuovin käyttö luo kuluttajille merkitystä kierrättämiseen.

Selvitys aloitti yhteistyön, jonka tarkoituksena on kartoittaa kierrätysmuoville uusia käyttökohteita ja edistää Fortum Circo® -kierrätysmuovin käyttöä uusissa tuotteissa.

Jätelakisotku turhautti konkarin

Sopimuksen viimeistely Fortumin kanssa oli viimeisiä töitä, jotka Vesa Soini saatteli maaliin Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtajana.

Soini on irtisanoutunut ja lopettaa tehtävässä kesäkuun lopussa. Syynä on turhautuminen siihen, kuinka uusi jätelakipaketti valmisteltiin.

”Prosessi meni niin, että tuottajille aiheutuu merkittävästi ylimääräisiä kustannuksia, eikä se kuitenkaan tue kierrätystavoitteiden saavuttamista tai nosta edellytyksiä mahdollistaa muovien kiertotaloutta. Kun tein tämän havainnon, tein päätöksen irtisanoutua.”

”Lisäkuluja 15 miljoonaa”

Vuonna 2020 lausunnoille lähteneessä jätelakiesityksessä oli pykälä, joka edellyttäisi pakkausten tuottajayhteisön kattavan kaikki pakkausmateriaalit.

Kun lakiesitys tuli julki, samalla nykyisten tuottajayhteisöjen toiminnan jatko kävi epävarmaksi. Se vaikutti niin, että Suomen Uusiomuovin valmiiksi Fortumin kanssa neuvottelema sopimus kuluttajamuovipakkausten kierrätyksen toteuttamisesta kariutui.

Lausuntokierroksen jälkeen jätelakiesitykseen lisättiin siirtymäsäännös, joka turvaa tuottajayhteisöjen tekemät sopimukset seitsemäksi vuodeksi. Sen turvin Suomen Uusiomuovi ja Fortum neuvottelivat uuden sopimuksen.

Hintataso on kuitenkin tällä välin jo noussut.

Niin kauan, kun Suomessa ei ole riittävästi kierrätyskapasiteettia kuluttajien muovipakkausjätteelle, Suomen Uusiomuovi joutuu viemään osan muovipakkausjätteistä ulkomaille. Tämä aiheuttaa kustannuksia.

”Pakkausten tuottajille aiheutuu joka tapauksessa lähivuosina kymmenien miljoonien eurojen kustannukset. Jätelakikiemuroista tulee vielä 15 miljoonan tarpeettomat lisäkulut”, Soini summaa.

Taistelu kiertotalouden puolesta jatkuu

Soini pettyi myös jätelainsäädännön valmistelun aikana kulisseissa käytyihin valtapeleihin. Soinin mukaan päätösvaltaa siirrettiin pois varsinkin pieniltä muovipakkaustuottajilta, jotka kuitenkin joutuvat kantamaan vastuuta kierrätyksen kustannuksista.

”Meillä olisi ollut erinomainen mahdollisuus hoitaa muovien kiertotalous kansallisesti kilpailijamaita pienemmillä kustannuksilla. Tietyt kaupan etujärjestöt eivät kuitenkaan ole minusta nähneet sillä arvoa, että muovien kierrätys olisi suomalaista toimintaa.”

Soinin mukaan muovien kiertotalous ei edisty pelkästään erilliskeräämistä lisäämällä. Rinnalla tarvittaisiin nopeasti muita toimia.

Esimerkiksi jätteenpolttolaitosten eteen kannattaisi rakentaa lajittelulaitoksia, jossa sekajätteessä olevaa muovijätettä saadaan polton sijaan vielä ohjattua kierrätykseen.

Tärkeintä olisi kuitenkin, että koko muovien arvoketjulla olisi sama päämäärä, edistää kiertotaloutta kotimaassa.

Soini ehti toimia Suomen Uusiomuovin toimitusjohtajana vuodesta 2015 asti. Tuona aikana muovipakkausjätteen kierrätys on harpannut Suomessa ennätystasolle.

Soinin tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät ympäristöasioihin ja kiertotalouden edistämiseen.

”En ole eläkehakemusta vielä jättänyt.”

Suomen Uusiomuovin uutena toimitusjohtajana aloittaa 1. heinäkuuta diplomi-insinööri Mika Surakka.

Kuva: Tero Pajukallio. Riihimäen muovijalostamo vihittiin käyttöön viisi vuotta sitten juhlavissa merkeissä kesällä 2016. Nyt suunnitellaan jo uudenlaista lisäkapasiteettia kierrätykseen.