Muoviroskasta muotoillaan Kelmuvex-hankkeessa yhteistä hyvää

Paljon muovijätettä trooppisessa joessa
Facebooktwitterlinkedin

Maailman saastuneimman joen puhdistaminen muoviroskasta ei ole vain tekninen, vaan myös yhteistyöhaaste. Miten sitoa kaikkien tarpeet yhteen?

Indonesialaisen Jakartan miljoonakaupungin kyljessä virtaava Citarum-joki on yksi maailman saastuneimmista. Joessa kelluu lauttana sekalaista muoviroskaa, joka ei ole nyt kenellekään arvokasta. Siksi se virtaa kohti valtameriä vuodesta toiseen.

Tällaisen sekalaisen muovijätteen hyödyntämismahdollisuudet ovat tähän asti olleet heikkoja. Puhtaampien jätejakeiden hyödyntäminen on helpompaa.

Suomalainen VTT:n koordinoima Kelmuvex-hanke tähtää tilanteen muuttamiseen — ensin Citarum-joella ja sitten muilla merkittävillä meriroskan syntysijoilla.

Nyt Kelmuvex-hankkeessa pilotoidaan laitteistoa, jolla jokiroskaa voidaan tunnistaa ilmasta käsin ja nostaa joesta.

Kokonainen ekosysteemi

Maalle nostettu sekalainen roska on tarkoitus muuttaa rahaksi uusien teknologioiden avulla. Hankkeessa testataan esimerkiksi pyrolyysilaitoksen toimivuutta ongelman ratkaisemiseen. Pyrolyysi on yksi kemiallisen kierrätyksen tekniikoista, jolla sekalaisesta jätemuovista voidaan valmistaa esimerkiksi monomeerejä uusiomuovin raaka-aineeksi.

Lisäksi hyödynnetään suomalaista komposiittitekniikkaa uusiomateriaalien valmistamiseksi.

Alueelle on siis monen toimijan yhteistyönä rakentumassa kokonainen ekosysteemi jokijätteen hyödyntämiseksi. Referenssikohteen valmistuttua konseptia halutaan monistaa laajempaan vientikäyttöön.

Hankkeen vetäjä Mona Arnold VTT:ltä kertoo, että muovijätteen hyödyntämisen alalla tapahtuu tietenkin nyt paljon, mutta tässä hankkeessa erityistä on nimenomaan arvon kehittäminen kelluvalle sekalaiselle jätteelle, vahva kansainvälinen näkökulma ja vientimahdollisuuksien kehittäminen.

Postia Jakartasta

Hankkeessa mukana oleva suomalaisyritys Wimao odottaa lähetystä Jakartasta. Joesta kerätystä jätteestä on eroteltu sekalainen muovi, josta aiotaan nyt koevalmistaa komposiittimateriaalia Wimaon Suomen tehtaalla. Käytössä on tähän sopiva, osittain patentoitu teknologia.

Komposiittimateriaalista voidaan valmistaa tuotteita esimerkiksi logistiikan ja rakennusteollisuuden tarpeisiin, kertoo Wimaon myyntijohtaja Juha Höijer.

”Vain mielikuvitus on rajana. Muovin mukana voidaan käyttää myös kuituja, kuten puu-, pahvi- ja tekstiilijätekuitua, eli tuotantoon on siis mahdollista integroida myös muita paikallisia jätevirtoja. Pääaines on kuitenkin sekalainen muovijäte.”

Tehtaat sijaitsisivat tietenkin jätteiden syntysijoilla, mutta ensin testataan erilaisia kierrätysteknologioita ja niiden sopivuutta kokonaisuuteen.

”Wimaon teknologia perustuu mekaaniseen kierrätykseen, jolla muuten kaatopaikalle tai polttoon joutuva sekalainen muovijäte saadaan uudelleen kiertoon laadukkaina tuotteina. Hankkeessa on mukana useita eri teknologioita. On hyvät mahdollisuudet, että voimia yhdistämällä löydämme yhdessä Jakartaan sopivat ratkaisut”, Höijer sanoo.

Monella pienyrityksellä olisi muovihaasteeseen annettavaa, mutta markkinaraot on luotava itse ja nimenomaan isompia kokonaisuuksia rakentamalla. Siihen Kelmuvexin kaltainen yhteishanke on korvaamaton.

”On tärkeää, että mukana on VTT:n kaltainen veturi, sillä pienenä firmana meillä ei itsellä riittäisi resurssit tällaiseen toimintaan. VTT on kasaava voima, jolla erilaisia toimijoita saadaan yhteen nippuun ja toimintaa organisoitua.”

Haetaan hyötyä kaikille

Myös hankkeessa mukana olevan RiverRecycle Oy:n toimitusjohtaja Anssi Mikola näkee yhteistyön korvaamattomana. ”Yhdessä olemme holistisempi ratkaisu. Ja tällainen kokoonpano mahdollistaa tietenkin paljon paremmin esimerkiksi yhteydenpidon päättäjiin”, hän sanoo

Onnistumisen A ja O on erilaisten toimijoiden tarpeiden ja reunaehtojen tunteminen. ”Tekniikan lisäksi tällaisissa hankkeissa ratkotaan yhteisöllisiä ja poliittisia haasteita”, Mikola sanoo.

Esimerkiksi Citarumissa kelluva ei-kenenkään-jäte muuttuu vastuukysymykseksi, kun se nostetaan kuivalle maalle. ”Paikallishallinnolla ei ole resursseja käsitellä sitä, ja he ovatkin kovin resilienttejä jokijätekysymykseen puuttumiselle”, Mikola kertoo.

Hankkeet eivät ota tulta alleen, elleivät ne pysty tuottamaan hyötyä kaikille osapuolille, Mikola alleviivaa.

”Jos löytyy yksikin pelaaja, oli se kaupunki, maakunta, kansallinen ministeriö, jokiviranomainen, joenrannan maanomistaja, kaatopaikkaoperaattori tai joku muu, jonka mielestä tästä on jotain haittaa, niin mitään ei tapahdu. Tarvitaan tuntosarvia, paikallistuntemusta ja vahvoja verkostoja. Työ onkin pitkälti palvelumuotoilua. Yhdistetään nippu ongelmia yhdeksi ratkaisuksi”, Mikola sanoo ja jatkaa kuvailemalla ongelmavyyhtiä:

Meressä on muovia, ja se on ongelma turismille ja kansainväliselle maineelle. Joessa on jätettä, joka ei ole ongelma kenellekään paitsi silloin kun se aiheuttaa tulvan. Kunnalla on jäteongelma, mutta ei rahaa jätehuollon järjestämiseen. Kehityspankilla on rahaa lainattavaksi esimerkiksi meriekosysteemin pelastamiseen, mutta ei sopivia hakijoita, joilla olisi uskottava tapa maksaa laina takaisin. Yksityissijoittajalla on rahaa, muttei sopivia sijoituskohteita. Hyväntekeväisyystyyppistä rahaa on tarjolla, mutta sitä ei saa käyttää sellaisen ratkaisun ostamiseen, jolla joku voisi tehdä voittoa.

Ratkaisu maailman merimuoviongelmaan

Lopputuloksena on, että kokonaisuus ei ole kenenkään vastuulla. ”Kaikki yrittävät parhaansa omien reunaehtojensa sisällä, mutta ne eivät mätsää.”

Kelmuvex-hankkeessa on aitoa potentiaalia tilanteen kääntämiseen. ”Jos hankkeessa onnistutaan kehittämään teknologia ja ratkaisut, joilla jokeen nyt menevä muovi saadaan valorisoitua ja tehtyä sillä rahaa, se alkaa ratkaista ongelmaa. Puhdistaminen ei ole enää taloudellinen rasite kunnalle.”

Vastaavat hankkeet voivat ratkaista ison osan maailman merimuoviongelmasta kymmenessä vuodessa, jos ne saadaan toimimaan, hän näkee. ”Kohdemaissa suhtautuminen asioihin on enemmän tarkkaileva kuin innovatiivinen. Jäteasioihin liittyy teknologiapelkoa ja epäuskoa. Siksi ensin pitää onnistua näyttämään toteen, että konsepti toimii.”

VTT antaa sysäyksen

Kelmuvex-hankkeessa kokonaisuuden paloja testataan ja hiotaan yhteensopiviksi.

Arnold kertoo, että toimivan arvoketjun ja kokonaisratkaisun rakentaminen tarkoittaa sekä teknistä että liiketoimintamallia ja toimivaa yhteistyötä paikallisten kanssa. ”Toimiva teknologia ei auta, ellei sitä saa sovitettua tavoiteltavaan markkinaan.”

Tämän kaltainen toiminta on ollut VTT:llä tapetilla pitkään. Hanketta on valmisteltu muutaman vuoden selvitystyöllä ja rakentamalla yhteyksiä sopiviin yhteistyöyrityksiin ja paikallistoimijoihin, kuten kansalaisjärjestöihin, sanoo Arnold.

”On vaatinut jalkatyötä löytää sopiva kokoonpano. Tässä Business Finland ja Suomen suurlähetystöt ovat olleet tärkeitä.”

Jos konsepti ja teknologiakehitys saadaan nyt valmiiksi, tästä voidaan jatkaa kaupallisina hankkeina. Silloin toiminta ei enää suoraan kuulu VTT:lle. Arnold kertoo, että toiminta voi jatkaa omana kokonaisuutenaan tai mennä osaksi yksittäisen yrityksen tai yritysten liiketoimintalinjoja. Tämä hahmottuu, kun hankkeessa edetään pidemmälle.

”Esimerkiksi pyrolyysin osalta hankkeessa tavoitellaan uutta kehitystä ja IPR:ää, teollisoikeuksia. Jossain vaiheessa kaupallinen toimija ottaa vetovastuun ja kehittää teknologiaa eteenpäin kaupalliseksi ratkaisuksi. Meidän pääroolimme on kehittää innovaation ensimmäiset vaiheet ja tuottaa siten sysäys markkinoille.”

Hankkeessa toimivat

  • Jätteiden keräys- ja nostoteknologiaa ja kierrätyskonsepteja kehittävä RiverRecycle Oy
  • Muovijätteiden kierrätykseen teknologiaa toimittava Wimao
  • Öljyntorjuntateknologiasta tunnettu Lamor
  • Prosessiteollisuuden teknologiatoimittaja Valmet
  • Paikallisia jätehuollon toimijoita ja kehittäjiä
  • Koordinoijana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  • Rahoittajana hanketoimijoiden lisäksi Business Finland.

“Indonesian jätehuolto on kehittymätön ja kuorii nyt vain arvokkaimmat päältä. Loppu päätyy jokiin”, kertoo alueella muutaman vuoden toiminut Anssi Mikola. Kuvat: RiverRecycle Oy

Muoviroskamassaa joessa

Facebooktwitterlinkedin