Näin sukutilan suopelto muuttui hiiltä sitovaksi lintukosteikoksi

(Tilaajille.) Hiilidioksidipäästöjä tuottanut Risusuo on muuttunut hiiltä sitovaksi ennallistamisalueeksi lähellä Hukkajokea. Helmikuussa pidetyn Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarin yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista oli Esa Kumpulaisen esitelmä käytöstä poistetun suopellon ennallistamisesta lintukosteikoksi. Kumpulainen on käynyt Syklin vähähiilisyysasiantuntijakoulutuksen 2021. Hän on Kainuun Jätehuolto Ekokympillä kiertotalousasiantuntijana, mutta yksi hänen harrastuksistaan on ollut viime vuosina ilmastovaikuttaminen. Ennallistaminen sitoo hiiltä Kumpulaisen sukutilalla on noin 17 hehtaarin kokoinen kosteikkoalue, joka koostuu 12 hehtaarin käytöstä poistetusta turvepellosta ja viiden hehtaarin ojitetusta suoalueesta. Suoalue ei ole ojituksista huolimatta tuottanut puuta. Ennen Esa Kumpulaisen isoisän aloittamaa pelto-ojien kaivamista alue sitoi hiiltä noin 19 000 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO2e) vuodessa. Vuosien 1948–2024 aikainen hiilidioksidipäästö oli yli 12 000 CO2-tonnia. Lintukosteikoksi ennallistettuna alue muuttuu hiiltä sitovaksi noin 17,5 tuhannella hiilidioksiditonnimäärällä vuodessa. Ojitetun alueen 75 vuoden aikaisten päästöjen hyvittäminen vie tosin aika pitkään, lähes 700 vuotta. Lintukosteikolla lukuisia hyötyjä Lintukosteikon hyödyt eivät jää ainoastaan hiilensidontaan. Kosteikkoalueesta tulee vuosittain pesimä- ruokailu- ja levähdyspaikka tuhansille kahlaaja- ja...