Pekka Kauppi: ”Päästölaskenta pitäisi tehdä kulutuksen, ei tuotannon perusteella”

”Länsimaiden päästövähennykset ovat osin näennäisiä, kun teollisuus on siirtynyt halvan työvoiman ja energian maihin. Osa Suomen päästövähennyksistä on saavutettu sillä, että tavarat tuodaan muualta, kuten Kiinasta. Päästölaskenta pitäisi tehdä kulutuksen, ei tuotannon, perusteella. Jokainen kuluttaja on osa päästöketjua, vaikka valmistus tapahtuu toisaalla”, sanoo ympäristösuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi.

Globaali kauppa- ja maatalouspolitiikka on Kaupin mukaan keskeinen osa ilmastoratkaisua. 

”Jos globalisaatio toimisi niin, että tuotanto hakeutuu sinne, missä se on ympäristön kannalta kestävintä, olisimme oikealla tiellä. Nyt globalisaatio on toiminut päinvastoin.”

Ilmastomuutoksen suurin metsäongelma on tropiikin metsäkato 

Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste.

”Metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin, jossa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys.”

”Kun Etelä-Amerikassa ja Aasiassa metsiä raivataan maatalouden tieltä, yli neljä miljoonaa hehtaaria metsää katoaa joka vuosi. Vuotuinen metsäkato vastaa Tanskan pinta-alaa. Jos tämä kehitys saataisiin loppumaan 20 vuodessa, se olisi valtava ilmastoteko.”

Kahdeksan ratkaisua ilmastomuutokseen

Uudessa kirjassaan ”Kahdeksan tapaa parantaa metsien hiilinielua” Kauppi aloittaa fossiilipäästöjen rajoittamisesta ja päätyy metsäsektorin kehittämiseen.

”Ilman fossiilisten päästöjen vähentämistä mikään nielu ei tule ratkaisemaan ilmasto-ongelmaa. Metsien käytön suurin haaste on tropiikissa, missä tulisi pysäyttää metsäkato. ”

”On siirryttävä kulutuspohjaiseen päästölaskentaan, ja sitten hidastaa hiilivuotoa maihin, joissa tuotannon päästöt ovat suuria ja vastaavasti ohjaa tuotantoa sinne, missä se on ekologisesti tehokkainta.”

Puu korvaamaan fossiilisia

Puu voi uusiutuvana korvata Kaupin mukaan fossiilisia materiaaleja.

”Ilmastokeskustelussa unohdetaan puun uusiutuvuus. Puupohjaiset uudet innovaatiot kuten tekstiilit, biokemikaalit ja pakkausratkaisut voivat korvata fossiilisia raaka-aineita. Teolliseen mittakaavaan pääsy vie vuosia, mutta tutkimus etenee ja tuottaa tuloksia vähin erin.”

Suomen tavoitteiden aikajänne liian lyhyt

Suomen ilmastotavoitteet tähtäävät hiilineutraaliuteen 2035, mutta Kaupin mielestä aikajänne on aivan liian lyhyt.

”Kymmenen vuotta on lyhyt aika, sillä ilmastomuutoksen ilmiö jatkuu useiden sukupolvien ajan. Elämäntapaa, autokantaa tai teollisuuden rakenteita ei voi uudistaa maailmanlaajuisesti ja nopeasti.”

”Suunnitteluhorisontissa 50–70 vuoden aika olisi realistisempi, mikä on sama aikaskaala, jolla metsienkin kasvua perinteisesti tarkastellaan. Metsien merkitystä ilmastopolitiikan työkaluna tulee arvioida oikealla aikajänteellä.”

Kun Suomi on metsien maa, tämä tekee Kaupin mukaan hiilinielukysymyksestä erityisen näkyvän. – Vaarana on kansallinen kupla, jossa metsäkeskustelu on sisäänpäin kääntynyttä, vaikka ilmasto on globaali ilmiö. Jos Suomessa vähennetään hakkuita ja puut korvataan muualta, ilmastohyöty katoaa. On tärkeää, että puuta hankitaan sieltä, missä se tehdään kestävästi.

Teksti: Markku Laukkanen.

Kuva: Markku Laukkanen. Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”.