Pitkäikäisiä puhelimia vuonna 2026?

Älypuhelimille valmistellaan EU:n ekosuunnittelu- ja energiamerkkikriteerejä. Puhelimista halutaan kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Ympäristöjärjestöt toivovat kriteereihin tarkennuksia, jotta tavoitteet saavutetaan.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan puhelimille ekosuunnittelu- ja energiamerkkikriteerejä. Kriteerit ratkaisevat, kestävätkö puhelimemme tulevaisuudessa käytössä nykyistä pidempään.

Matkapuhelimen käyttöikä on nyt 2,5−3,5 vuotta. Lyhytikäisten laitteiden valmistus nielee paljon energiaa ja materiaaleja, myös harvinaisia ja kriittisiä metalleja, joihin liittyy ympäristöongelmien lisäksi sosiaalisia ja geopoliittisia kysymyksiä.

Useimmiten puhelimen elinikää lyhentää akun keston väheneminen, ohjelmisto- ja tietoturvapäivitysten loppuminen tai puhelimen rikkoontuminen, kun se putoaa maahan tai kastuu. Monesti puhelin myös halutaan vaihtaa uudempaan malliin, vaikka se on vielä käyttökuntoinen.

Lisää varaosia ja päivityksiä

Uudet vaatimukset koskevat älypuhelinten lisäksi tabletteja ja langattomia kotipuhelimia. Unionissa myytiin vuonna 2020 noin 150 miljoonaa matkapuhelinta ja noin 24 miljoonaa tablettia.

Kriteeriluonnosten mukaan varaosien saatavuus paranee. Käyttöön tulisivat varaosalistat, joissa määritellään, mitä osia myydään korjaajille ja mitä loppukäyttäjille. Esimerkiksi vaihtoakun ja uuden näytön voisi jatkossa tilata ihan tavallinen kuluttaja.

Lisäksi laitteiden purettavuutta ja kierrätettävyyttä kehitetään ja valmistajien täytyy tarjota tietoa korjaajien ja purkajien työn helpottamiseksi. Myös datan poistosta halutaan helpompaa puhelinten kierrättämisen edistämiseksi.

Käyttöjärjestelmien päivityksiä tulisi olla saatavilla kolme vuotta ja tietoturvapäivityksiä viisi vuotta.

Järjestöt kiristäisivät kriteerejä

Brysselissä toimivat ympäristöjärjestöt ovat ottaneet kantaa luonnoksiin. Uusiouutisille asiaa kommentoivat järjestöjen yhteiskannanottoa koordinoinut ECOS-ympäristöjärjestö (Environmental Coalition on Standards) ja kannanoton allekirjoittanut eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen kattojärjestö European Environmental Bureau (EEB).

Järjestöt kiittelevät, että kiertotalous huomioidaan kriteereissä ja että varaosille aiotaan määrittää maksimihinnat ja varaosien saatavuutta parantaa. Luonnosta pitää kuitenkin tarkentaa, järjestöt alleviivaavat.

EEB:n tuotepolitiikka-asiantuntija Jean-Pierre Schweitzer sanoo, että muutoin monet pienet yksityiskohdat voivat tehdä kriteereistä tuloksettomia.

“Ympäristövaikutusten kannalta purettavuus ja varaosat ovat tärkeimpiä, siksi suoraan kuluttajille pitäisi myydä akkujen ja näyttöjen lisäksi vähintään lasisia puhelimen takakansia, ne rikkoutuvat usein. Myös korjaamisen hankaloittaminen esimerkiksi varaosien parittamisella ja sarjoittamisella, jolloin niitä ei voi korjata ilman valmistajan auktorisoimaa softaa, on selkeä este korjattavuudelle, eikä sitä ole nyt oikein huomioitu ehdotuksissa”, hän sanoo.

Joitakin varaosia tulee saataville vain paketteina, ei yksittäin, mihin järjestöt toivovat muutosta. Ne myös ehdottavat, että varaosia ja ohjelmistopäivityksiä pitäisi olla saatavilla seitsemän vuotta nyt ehdotetun kolmen ja viiden vuoden sijaan.

”Olemme esittäneet, että kriteereihin kirjataan tämä seitsemän vuotta laskettavaksi puhelinmallin markkinoille saattamisen lopettamisesta, ei mallin lanseeraamisesta. Määritelmä puuttuu nyt luonnoksesta ja on hieman epäselvä”, Schweitzer sanoo.

Puhelinvalmistajien yhteenliittymä Digital Europe on korjattavuudesta eri linjoilla. Esimerkiksi lasisten takakansien kuluttajamyynnin vaikutuksia pitäisi sen mielestä ensin arvioida. Valmistajat ovat tuoneet omissa lausunnoissaan esiin, että osien helppo irrotettavuus ja varaosien valmistaminen kuluttajakäyttöön voivat vaikuttaa negatiivisesti puhelimen suorituskykyyn ja elinikään.

Ympäristöjärjestöissä ei toivota enää viivästyksiä aikatauluihin, ne näkevät nykyisenkin aikataulun löysänä. Kriteerit astuisivat voimaan vuonna 2023, kolmen vuoden siirtymäajalla. ”Korjauskelpoisia puhelimia tulisi kauppojen hyllyille siis vasta vuonna 2026, vaikka korjattavia puhelimia pystytään tekemään jo nyt ja kuluttajat haluavat niitä”, Schweitzer moittii.

Kätevä mittari korjattavuudelle?

Sähkölaitteiden standardeihin erikoistunut Ernestas Oldyrevas ECOS-järjestöstä kertoo, että valmistelun aikana ehdotus niin sanotun korjattavuusindeksin käyttöönotosta sai kannatusta monilta sidosryhmiltä ja jäsenmailta.

Tällainen indeksi on nyt käytössä Ranskassa. Se kertoo ostopäätöstä pohtivalle kuluttajalle, kuinka korjattava puhelin oikeasti on. Pisteitä saa esimerkiksi varaosien hinnasta, helposta purettavuudesta ja selkeistä korjaus- ja purkuohjeista.

Oldyrevas kertoo, että Euroopan komissio on sanonut harkitsevansa indeksin lisäämistä kriteereihin – luonnoksissa sitä ei vielä ole. Komissio työskentelee parhaillaan EU:n tutkimuskeskus JRC:n kanssa, tavoitteena on laatia ehdotus metodologiaksi, jolla tuotteiden korjattavuusindeksi lasketaan.

”Toivottavasti momentumia ei hukata ja korjattavuusindeksi nähdään puhelinten ja tablettien energiamerkissä heti vuonna 2023”, Oldyrevas sanoo.

Mikä on helposti vaihdettava akku?

Puhelinten ympäristöjalanjälkeen vaikuttavat myös useat muut työn alla olevat normiuudistukset. Schweitzer kertoo, että esimerkiksi siihen voivatko kuluttajat tulevaisuudessa oikeasti itse vaihtaa puhelintensa akun uuteen, vaikuttaa EU:ssa valmisteilla olevan akkuasetuksen määritelmä akkujen ”helposta vaihdettavuudesta”.

Asetuksessa määritellään, missä tapauksissa ja millä ehdoin akkujen täytyy olla loppukäyttäjien vaihdettavissa. Asetusehdotus on unionissa parhaillaan valiokuntien kommentoitavana.

Myös yleislaturi voi vähentää elektroniikkajätteen ja puhelimiin tarvittavien raaka-aineiden määrää. Matkapuhelinten laturit saattavat yhdenmukaistua, jos EU-parlamentin ehdotus radiolaitedirektiivin täydennyksestä etenee. Muun muassa Apple on vastustanut ehdotusta. Näillä näkymin komissiolta on tulossa direktiiviluonnos vielä tänä syyskesänä.

Osa laajempaa tuotepolitiikan muutosta

Älypuhelinten kehittäminen on osa laajempaa kestävämmän tuotepolitiikan muutosta Euroopan unionissa. Useilta tuoteryhmiltä vaaditaan jatkossa parempaa ympäristöystävällisyyttä ja pidempiä elinkaaria. Muutosta toteutetaan useilla direktiivimuutoksilla ja työkaluilla, käsittelyssä on muun muassa viherpesuun puuttuva pakollinen ympäristöjalanjälki ja vähimmäiskriteerit vihreille julkisille hankinnoille.

Suuren systeemisen muutoksen toteuttaminen on haaste niin viranomaisille kuin yrityksillekin. Kun toimintaympäristöä muutetaan valtavalla määrällä erilaisia kansallisia ja unionin tason ohjauskeinoja, on keinovalikoiman käyttökelpoisuudesta ja koherenssista huolehdittava ja vaikutuksia tutkittava ja seurattava.

Voit lukea aiheesta lisää Uusiouutisten numerosta 5/2021. Lehden voit tilata tästä, tilaajien käytössä on kattava juttuarkisto vuodesta 2015 saakka!

Kuva: Scanstockphoto: Älypuhelimissa valmistuksen osuus laitteen koko eliniän päästöistä on poikkeuksellisen suuri, noin kolme neljäsosaa. Ympäristöjalanjälki pienenee pidentämällä puhelimen elinikää. Omaa puhelintaan voi varjella rikkoutumiselta esimerkiksi hankkimalla puhelimelle suojakuoren ja näyttöön suojakalvon.
Teksti: Katja Pulkkinen