”Ethica etsii nyt kumppania, jonka kanssa voisimme toteuttaa ensimmäisen täysin Cradle to Cradle® -periaattein toteutetun rakennusprojektin”, kertoo Ethican kiertotalouskonsultti Lilli Linkola.

Cradle to Cradle on kiertotalouden sertifiointisysteemi, jossa on jo mukana lähes 300 yritystä ja yli 600 sertifioitua tuotetta. Sertifiointikriteerit katsovat tuotteen ja materiaalien terveellisyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.

Kiertotalouden arviointi perustuu digitaalisuuteen sekä läpinäkyvään dataan. Reaaliaikainen Building Material Scout -tietokanta näyttää rakennukseen käytettyjen tuotteiden sertifikaatit sekä kestävyysominaisuudet, ympäristövaikutukset, kierrätyspotentiaalin, hiilijalanjäljen sekä arvioidun arvon elinkaaren päässä.

Rakennuksen digitaalinen kiertotalouspassi esittää, mitä materiaaleja rakennukseen on käytetty, mikä on niiden alkuperä ja sisältävätkö ne haitta-aineita.

Passista käy myös ilmi kiertotalousindeksi: kuinka kierrätettäviä materiaalit ovat sekä pystyykö ne erottelemaan ja purkamaan ehjinä.

”Kun dokumentoidaan, mitä missäkin on käytetty, kaupungit ja rakennukset voivat toimia materiaalipankkeina. Raaka-aineet saavat identiteetin. Silloin niillä on arvoa myöhemminkin, myös rakennuksen elinkaaren jälkeen”, sanoo EPEA Hampurin johtaja Markus Diem.

Hän kertoi Saksan esimerkeistä Ethican järjestämässä Kiertotalous rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa -webinaarissa marraskuussa.

Arvo säilyy ja kasvaa

Dokumentointi, sertifiointi ja kiertotalouden mukaisuus nostavat rakennuksen arvoa. Kiinteistösijoittajat ovat Diemin mukaan kiinnostuneet konseptista, koska siinä vanhojen kiinteistöjen arvo ei laske vaan voi jopa nousta.

”Esimerkiksi kiinteistöön rakentamisen aikana laitetun teräksen arvo voi olla kiinteistön käyttöajan päättyessä jopa korkeampi kuin rakentamisaikana.”

EPEAn konsultti Pascal Keppler uskoo, että rakentamisen kiertotalouspassista tulee ajan myötä samalla tavalla hyödyllinen ja vaadittava dokumentti kuin nykyisestä rakennuksen energiatehokkuustodistuksesta.

Materiaalipassissa tiedot

Materiaalin jäljitettävyys ja rakentamisen materiaalipassi on tavoitteena myös hollantilaisessa kiertotalouden CB’23 Impulse -ohjelmassa.

”Jäte on materiaalia ilman identiteettiä. Materiaalipassi tai lokikirja helpottaa rakennusosien uudelleenkäyttöä ja rakennusmateriaalien kierrätystä, mutta se pidentää myös rakennuksen käyttöikää helpottaen kunnossapitoa”, toteaa Hollannin Rijkwaterstaatin Evert Schut.

Hän kertoi ympäristöministeriön marraskuussa järjestämillä rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivillä, että Hollannin tavoitteena on ottaa vuonna 2030 puolet vähemmän luonnonvaroja käyttöön kuin nykyisin.

”Hollannissa rakennusala käyttää 40 prosenttia kaikista luonnonvaroista. 20 prosenttia kuluttaa infrarakentaminen. Siksi infrasektori on koordinoitava mukaan kiertotaloustoimiin”, Rijkwaterstaatin kiertotalousneuvonantaja Jessica Reis Leffers korostaa.

Rakennettu ympäristö kestäväksi

Suomen kiinteistö- ja rakentamisala tähtää kiertotalouteen ja aikoo myös vähentää ilmastopäästöjään.

Rakennusteollisuuden vastavalmistuneen vähähiilisyyden tiekartan mukaan rakennusala ja rakennettu ympäristö tuottivat Suomessa vuonna 2017 noin 17,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. Hiilijalanjälki on 30 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Tiekartan päästötavoitteeksi vuodelle 2030 asetettiin, että päästöt olisivat tuolloin enää 7,4–8,9 miljoonaa tonnia. Hiilineutraalisuustavoitteeseen eli 3,3 miljoonan tonnin tasolle päästäisiin innovatiivisilla ratkaisuilla noin vuonna 2035–2040.

Rakentaminen oli yksi painopistealue äskettäin valmistuneessa kiertotalouden strategisen ohjelman työssä. Jussi Aho Firalta pitää rakentamisen ja kiinteistönpidon systeemistä muutosta väistämättömänä.

”Suomella on merkittävä mahdollisuus toimia puhtaan rakentamisen ja kiinteistönpidon suunnannäyttäjänä”, Aho kommentoi ympäristöministeriön tilaisuudessa.

Rakentaminen on painopistealueena myös päivitettävässä valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, joka julkaistaan nyt kevättalvella.

Sen tavoitteena on vähentää jätettä, lisätä rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistä riskit halliten sekä parantaa jätetilastoinnin tarkkuutta.

Aluesuunnittelussa voimaa

Joulukuussa polkaistiin käyntiin Sitran tukemana Green Building Council Finlandin (FIGBC) vetämä KIRA-kioski-hanke. Siinä rakennetaan Suomeen kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden osaamiskeskittymä.

”Hanke kokoaa tietoa, vauhdittaa muutosta ja tukee uuden liiketoiminnan syntymistä. Tuemme myös alueilla ja kaupungeissa muodostuvia kiertotalousekosysteemejä ja alan hankkeiden käynnistymistä”, listaa FIGBC:n Jessica Karhu.

Kaupunkikiertue käynnistyy aluksi virtuaalisesti.

FIGBC:n kestävät alueet -toimikunta on päivittänyt kestävän alueen määritelmää huomioimaan kiertotalouden. Määritelmä kuvaa, mitä aluesuunnittelun eri tasoilla on huomioitava, jotta kaavoitus ja aluesuunnittelu ohjaavat kohti kestävää rakennettua ympäristöä.

Kestävä alue on hiilineutraali, kiertotalouden mukainen ja käyttää uusiutuvaa energiaa.

Hankkeista vauhtia

Suomessa tehdään juuri nyt paljon rakentamisen ja kiinteistöalan kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tässä muutamia hanke-esimerkkejä lisätietolähteineen:

Rakennusteollisuus RT on laatinut vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan.

Green Building Council Finland ja Sitra ovat käynnistäneet KIRA-kioski-hankkeen rakentamaan kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymää.

Helsingin kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartassa on rakentamisalan toimia.

Tampereen Hiedanrantaan rakentuu älykäs ja kestävä kaupunginosa.

PURATER edistää purkumateriaalien kelpoisuuden määrittelyä.

CityLoops sulkee kaupunkien materiaalivirtojen silmukat.

Rapurc luo toimintamalleja ja kehittää tiedonsiirtoa rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

CIRCuIT-hanke yhdistää toimijat pääkaupunkiseudulta, Kööpenhaminasta, Hampurista ja Lontoosta.

WOOL2LOOP-hanke hyödyntää geopolymeeriteknologiaa rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen kierrättämisessä.

HYPPY hyödyntää rakennusten osat ja materiaalit.

3C-klusteri on osaamiskeskittymä, joka edistää rakentamisen kiertotaloutta.

Varma on tehnyt rakentamisen kiertotalousohjeen hankkeilleen.

CircVol 6Aika -hanke päättyi juuri. Se edisti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja sivuvirtojen sekä maamassojen hyödyntämistä maarakentamisessa.