Rakennusjäte jalostuu tiedolla

Vantaalle valmistuva Remeon käsittelylaitos nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta.

Työmaalla on ollut täysi tohina päällä toukokuusta alkaen, jolloin tontille rakennettiin tie. Maarakennustöiden jälkeen päästiin paaluttamaan, ja loppukesällä olivat vuorossa anturan ja pohjalaatan valut. Rungon pystyttämisen aloituspäiväksi on aikataulutettu 15. syyskuuta.

Hallin pitäisi valmistua vielä tämän vuoden puolella. Sisätyöt ja laitetoimitukset alkaisivat ensi keväänä. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, kaupallinen tuotanto käynnistyy loppuvuodesta 2021.

Täyteen vauhtiin päästessään rakennusjätteen käsittelylinja pystyy prosessoimaan 120 000 tonnia tavaraa vuodessa. Toinen linja lajittelee kaupan ja teollisuuden jätteitä 60 000 tonnin vuosivauhdilla.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan rakennusjätteen kierrätysasteen tulisi nousta tänä vuonna 70 prosenttiin.

”Tällä hetkellä siihen ei pysty Suomessa vielä kukaan, mutta ensi vuonna me pystymme”, Remeon laitospäällikkö Laura Tokeensuu lupaa.

Ainakin yhtä tärkeää kuin suuret volyymit on lajittelun laatu. Linjastot tuottavat aiempaa puhtaampia raaka-ainejakeita uusiokäyttöön.

Yksi suurimpia ongelmia rakennusjätteen käsittelyssä on siihen sekoittunut hienon hieno kiviaines, jonka osuus koko jätemassan painosta on jopa 30 prosenttia. Tiilistä, laatoista, hiekasta ja sementistä koostuvaa ”jauhoseosta” on saanut hyödyntää vain vanhojen kaatopaikkojen peittämisessä, eikä tätäkään tarvetta kohta enää ole.

”Uudessa laitoksessamme nykyinen ongelmajae jalostetaan erillisiksi kiviainesjakeiksi, joista jokainen täyttää maarakennusasetuksen kriteerit”, kertoo materiaaleista ja laitostoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Mauri Lielahti.

Alle 10% rejektiä

Käsittelylinjat kulkevat rinnakkain saman katon alla. Hallin toisesta päästä syötetään jätekuormia, ja toisesta päästä tulee ulos rejektiä. Käyttökelpoiset materiaalit noukitaan pois matkan varrella.

Rakennusjätteestä erotellaan ensin kiviainekset, sitten pahvit ja muovit.

Kahden ensimmäisen lajitteluvaiheen jälkeen linjalla kulkee enää isoja materiaalinpaloja: puuta, betonia, metallia ja paksuja muoveja. Yli satamillisten kappaleiden lajittelu on roboteille jo helppoa kuin heinänteko.

Jäljelle jäävä rejektikin pystytään hyödyntämään energiantuotannon polttoaineena. Yksi sen mahdollisista osoitteista on naapurissa sijaitseva Vantaan Energian jätevoimala.

Periaatteessa rejekti voitaisiin ajaa lajittelulinjaston läpi uudelleen, jolloin sen määrä kutistuisi entisestään.

”Aidosti kierrätyskelvottoman rejektin osuus rakennusjätteestä on pieni, ehkä alle kymmenen prosenttia”, kuuluu Lielahden valistunut veikkaus.

Nollatavoite on vaikea, sillä rakennusjätteen seassa on aina jonkin verran myös sinne kuulumatonta tavaraa lenkkikengistä lähtien.

Pakkauspahvit ja suojamuovit siirretään rakennusjätelinjalta kaupan ja teollisuusjätteen linjalle. Edellytykset muovien kierrätysasteen merkittävään nostamiseen ovat siten olemassa. Rakennus- ja muun teollisuuden sekä kaupan jätteiden käsittely saman katon alla tuo lajitteluun synergiaa.

Tekoälyrobotit riviin

Toistaiseksi Remeo käsittelee asiakkaittensa rakennusjätteet Helsingin Viikissä vuonna 2014 startanneessa laitoksessa, jonka kapasiteetti on noin 30 000 tonnia vuodessa. Siellä työn tekee yksi ZenRoboticsin kehittämä kolmikätinen robotti. Vantaan Pitkäsuolle kolmikätisiä superlajittelijoita tulee neljä kappaletta.

Kuudessa vuodessa tietämys rakennusjätteen koostumuksesta on lisääntynyt huikeasti. Teknologinen prosessi elää ja kehittyy jatkuvasti karttuvan datan pohjalta.

”Keräämämme datan avulla olemme oppineet ymmärtämään omaa materiaaliamme paremmin”, Tokeensuu sanoo.

”Ja sitä kautta olemme opettaneet robotteja eli tartuntakäsiä keskittymään oikeisiin asioihin ja poimimaan arvokkaimmat jakeet jätesumasta”, Lielahti jatkaa.

Viikin data on toiminut pohjana Pitkäsuon laitoksen suunnittelulle. Kaupan ja muun teollisuuden jätteen osalta tietopohjaa on täydennetty teettämällä valtava määrä testejä eurooppalaisilla laitevalmistajilla sekä simuloimalla erilaisia toimintatapoja.

Kertyvän kierrätystiedon kanssa halutaan olla mahdollisimman avoimia, koska pitkässä juoksussa avoimuudesta hyötyvät kaikki, tähdentää hankinnoista ja projektihallinnasta vastaava johtaja Tutu Wegelius-Lehtonen:

”Olemme tekemässä uraauurtavia asioita. Siksi on oleellista, että jatkokehitämme prosesseja seuraavalle tasolle yhdessä laitetoimittajien kanssa. Haluamme teknologian menevän eteenpäin datamme avulla.”

Villa ja kipsi erilleen

Tavoitteena on luoda toimintamalli, jota voidaan parantaa jatkuvasti.

”Innovaatiot tapahtuvat jokapäiväisessä tekemisessä, ja se, mikä tänään keksitään, on jo ensi viikolla käytössä”, Wegelius-Lehtonen kuvailee pelin henkeä.

Uutta laitosta ei lukita tietynlaiseen prosessiin koko elinkaareensa ajaksi, vaan se on opetettavissa uusille tavoille. Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön.

Silti vuoden 2020 reaalitodellisuudessa on yhä rakennusjätettä, jonka edessä fiksuinkin lajittelurobotti joutuu nostamaan kätensä ylös: kipsi ja eristevilla.

Erilliskerättyinä ne ovat täysin uusiokäytettäviä, mutta hienontuessaan muun jätteen sekaan on niiden erottelu käytännössä mahdotonta. Ja mikä harmillisinta, kipsi- ja villapöly heikentävät huomattavasti muiden raaka-ainejakeiden laatua.

Koska rakennustyömailla on rajallisesti tilaa kierrätyslavoille, olisi siellä jatkokäsittelyn kannalta järkevää keskittyä juuri kipsilevyjen ja eristevillojen lajitteluun. Muiden materiaalien erottelu onnistuu helpommin ja laadukkaammin uudenaikaisissa kierrätyslaitoksissa.

Syntypaikkalajittelun ja laitosteknologian rinnalla tulisi kehittää materiaalien käytön suunnittelua, jolla vähennetään syntyvän jätteen määrää.

Teksti ja kuvat: Pekka Karppinen, Klanga Oy. Tähän se nousee, uuden ajan kierrätyslaitos, esittelevät Laura Tokeensuu (vas.), Mauri Lielahti ja Tutu Wegelius-Lehtonen.