Rakennusosien uudelleenkäyttö

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Kokonaispurkuun, haitta-ainepurkutöihin ja rakennusmateriaalien kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Yrityksen ydinliiketoiminta-alueet toimivat tiiviissä synergiassa ja vastaavat uusiokäyttöisten rakennusmateriaalien kasvavaan kysyntään.

Rakennusmateriaalien hyödyntämispotentiaali on tärkeää kartoittaa huolellisesti jo ennen purkutöihin ryhtymistä, jotta kokonaisena purettavat rakennusosat tunnistetaan ja purkumenetelmät voidaan suunnitella sen mukaisesti.

Purkaminen edellyttää erityisiä menetelmiä ja rakennusosille tulee löytää käyttökohteet, joissa uudelleenkäyttö tulee huomioida suunnitelmissa ja hyväksyttämisprosesseissa.

Puretun Merihallin mittava potentiaali

Helsingin Hernesaaresta purettu Merihalli sai toisen elämän uuden betonitehtaan rakenteina. Merihalli oli alueen suurin rakennus, jonka pinta-ala vastasi noin neljää ja puolta jalkapallokenttää.

Wärtsilän telakan levyvarastona ja laivanosien valmistuspaikkana sekä myöhemmin venevarastona toiminutta hallia ryhdyttiin purkamaan asuntorakentamisen tieltä marraskuussa 2018.

”Helsingin kaupungin omistama hallikokonaisuus oli rakennettu useassa osassa 1970–90-luvuilla”, kertoo Helsingin kaupungin rakennustöiden valvoja Risto Vuorio.

”Uudet osat oli liitetty edellisiin ja kattorakenteet olivat erilaisia.”

Eri-ikäisyys hankaloitti purkamista ja vaati täsmällisen suunnitelman.

”Viisi hallia ja lastauslaituri piti purkaa tarkassa järjestyksessä”, kertoo purku-urakasta vastanneen Purkupihan aluejohtaja Santeri Karell.

Kun työmaa oli luovutettu urakoitsijalle, alkoi Purkupiha aktiivisesti etsiä kokonaisena purettujen rakennusosien uudelleenkäytölle sopivia kohteita.

”Tässä purkukohteessa kierrätys onnistui erityisen hyvin”, Karell kertoo.

”Käyttäjät ympäri Suomen hyödynsivät materiaalia, kuten hallin runkoa, teräspalkistoa, nostureita, nosturiratoja ja sähkötekniikka.”

Kestävää kierrätystä

Purkupihan asiakkaista Kestobetoni Oy löysi Merihallista betonielementtitehtaaseensa teräsrungon pilarit, palkit, kattotuolit, nosturiradat ja viisi siltanosturia, joihin uusittiin koneistot.

Rakenteiden pinta-alasta toimitettiin Kestobetonille merkittävä määrä – noin neljännes.

Kestobetonin Lahden tuotantolaitoksen laajennuksen suunnitelmat olivat jo pitkällä, kun yrityksen tuotantojohtaja Teemu Piironen lähti Merihallin työmaalle mittailemaan uusiokäytettävää materiaalia. ”Oli hyvää tuuria”, Piironen kertoo. ”Alkuperäiseen suunnitelman nähden meille tuli yksi nosturi enemmän sekä lopulta isommat nosturit ja nosturiradat.”

Purkumateriaalin käyttö vaatii tarkkaa suunnittelua sekä teräsrakentamisen ammattitaitoa sekä purku- että rakennusvaiheessa.

Piha oli rautaa täynnä, ja purkumateriaalin läpikäymisessä meni kuukausi ylimääräistä aikaa. Silti kokemus oli Piirosen mukaan kaikin puolin hyvä. ”Uuden tehtaan runkomateriaalien uusiokäytön lisäksi energian käyttö ja hyödyntäminen on ajateltu meillä pitkälle.”

Tehtaan lämmöntalteenottojärjestelmä ottaa talteen kaiken hukkalämmön, joka siirretään takaisin käyttöön lämpöpumppujen avulla. Edistyksellisyys kätkeytyy uuden katon ja ulkokuorten sisään.

Kestobetonin laitos on todennäköisesti Suomen kestävimmin rakennettu ja energiatehokkain betonielementtitehdas.