Sikalasta sirkkafarmi

”Kun ihminen asuttaa Marsin, siellä syödään sirkkoja.” Näin näkee FRUSH-tapahtuman start up -yritysten pitchauskisan voittaja EntoCube Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Korpela.

Hyönteisravinto haastaa perinteisen maatalouden. Siellä, missä ennen oli sikala, voi tulevaisuudessa ollakin sirkkafarmi.

Otaniemeläinen EntoCube Oy on pohjoismaiden johtavia ruokahyönteisyrityksiä. Yritys on tuonut mm. Ruohonjuuri-kauppojen hyllyille ensimmäiset sirkkapurkit ja kasvattanut sirkkoja ruoaksi merikontissa. Yritys on tehnyt yhteistyötä myös NASAn ja ESAn kanssa, sillä hyönteisruoka sopisi hyvin tulevaisuuden avaruusmiehistöjenkin muonaksi.

Nyt EntoCube on kehittänyt hyönteiskasvatuksen automatiikkaa niin, että tuotantoa voi laajentaa konteista esimerkiksi maatiloille ja teollisuushalleihin. EntoCuben teknologia hoitaa veden ja ravinteiden antamisen, farmarin tehtäväksi jää vain korjata sato viiden viikon välein.
Yritys voitti automaattisella sirkkojen kasvatusjärjestelmällään FRUSH-tapahtuman start up -yritysten pitchauskisan Forssassa syyskuussa ja pääsee hakemaan lisärahoittajia SLUSH-tapahtumasta.

”Sirkankasvatus on tähän saakka vaatinut liikaa manuaalista työtä. Meidän teknologiassamme kuution kokoinen laatikko tekee työn farmarin puolesta automaattisesti. Näin työn määrä vähenee ja sirkan kilohinta laskee sille tasolle, että se alkaa jo kilpailla lihan kanssa”, Jaakko Korpela tiivisti.

EntoCuben teknologiaa on jo viety esimerkiksi Baltian maihin. Sitä on käytössä myös entisellä sikatilalla Forssassa. Siellä sirkoille syötetään kuivarehun lisäksi kaupan ylijäämävihanneksia.

Pirun outo tomaatti

FRUSH-tapahtuman pitchauskisassa kuultiin muitakin ruoantuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen liittyviä yritysideoita.

Kaius Gestraniuksen Jävla Sås Bolag lanseerasi Keskon ja SOK:n myymälöihin syyskuussa hävikkitomaattikastikkeen, jonka raaka-aineet ovat suomalaisia kolmannen luokan tomaatteja. Ne ovat siis täysin syömäkelpoisia tomaatteja, jotka viljelijä lajittelee sivuun esimerkiksi omituisen muodon tai poikkeavan värisävyn takia. ”Ulkonäkösyrjintä” antoi inspiraation kastikkeiden brändinimille: Jävla Läski ja Jävla Outo edistävät koulukiusaamisen ehkäisytyötä.

”Hankimme tomaatit yhdeltä toimijalta Suomessa. Heillä tätä hävikkiä syntyy noin tuhat kiloa päivässä, ja tavoitteenamme on pystyä jalostamaan kaikki heiltä tuleva raaka-aine”, Gestranius kertoi pitchissään.

Järvien rehevöitymisestä rehua

Forssassa kuultiin keksinnöstä, joka ratkaisee kaksi ongelmaa kerralla: poistaa ravinteita rehevöitymisestä kärsivistä järvistä ja tuottaa valkuaisrehua, joka voisi korvata esimerkiksi sademetsiä verottavan brasilialaisen tuontisoijan kanaloissa.

Vastaus on pikkulimaska eli lemna minor -niminen kasvi. Tämä kelluslehtinen kasvi sitoo itseensä järvien ylimääräiset ravinteet. Kasvissa on paljon proteiinia, joten se sopii hyvin kuivarehuna esimerkiksi kanaloiden valkuaisrehuksi.

Luonnonvarakeskus on kasvattanut kokeissaan kasvia rehuksi altaissa, mutta ympäristösuunnittelija, bio- ja elintarviketekniikan insinööri Pekka Parkkila on kehittänyt luonnonvesistöihin soveltuvan kasvatus- ja keruulaitteiston, jolla esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset pystyvät poistamaan järvistään liiat ravinteet pikkulimaskaan ja tarjoamaan sadon kuivarehuksi. Käyttäjät voisivat joko ostaa tai vuokrata laitteiston.

”Lemnan keruulaitteita voi käyttää rannassa tai selällä, eri puolilla vesistöä. Lemna minor on hyvä rehukasvi, koska sen tuotanto ei kuluta peltopinta-alaa”, Parkkila sanoo.

Mikroversoja kaupunkiviljelynä

Pitchauskisassa ääneen pääsi myös Pinoa Foodsia edustanut Ralf Holmborg. Yritys toteuttaa vertikaalista, urbaania vesiviljelyä: mikroversoja viljellään hamppukuitumattojen päällä suljetussa tilassa päällekkäisissä kerrosviljelyaltaissa.

”Käytämme 95 prosenttia vähemmän vettä kuin perinteinen viljely. Tässä ei tarvita torjunta-aineita. Tietyissä lajikkeissa olemme 40 prosenttia tehokkaampia kuin perinteinen viljely”, Holmborg sanoo.

Yrityksellä on nyt 1100 neliötä viljelytilaa asuintalon varastossa. Se pystyy tuottamaan sadon yli 70 kumppaniravintolalleen Helsingissä. Yritys tähtää franchising-myyntiin muihin suurkaupunkeihin.

”Viljelyä pystyy tekemään vaikka metrotunnellissa.”

Pitchauksensa pitivät myös kiertotalouden mukaista korttelirakentamiskonseptia kehittävä Cireco Finland Oy, kannettoman kartonkikahvikupin prototyypin kehittänyt Origamicup sekä nahan kasviparkitsemisen automatisoinut Ouroboros ecoleather company.

Kuvat: EntoCube Oy. Tulevaisuudessa lautasellasi? Kotisirkasta on proteiinia 16,5 prosenttia ja rasvaa 8,8 prosenttia. Siinä on myös runsaasti Omega-6-rasvahappoja,