Suomeen tuodaan nyt ennätyspaljon jätettä poltettavaksi – Polttojätteen vastaanottoon nousi uusi 150 000 tonnin tuontikeskus Kilpilahteen

Vielä muutama vuosi sitten Suomi joutui viemään yhdyskuntajätettä laivakaupalla Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi, koska Suomessa ei ollut riittävästi polttokapasiteettia syntyvälle jätteelle.

Viimeisen parin vuoden aikana tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen: Nyt Suomi ei enää vie jätettä, vaan päinvastoin tuo jätettä Suomeen poltettavaksi.

Norjalaistaustainen Geminor-yhtiö on rakentanut Porvoon Kilpilahteen suuren keskuksen, hubin, nimenomaan jätteen tuontia varten. Tuontiterminaalin avajaisia vietettiin 29. marraskuuta.

Tuhat tonnia jätettä päivässä

Tuontikeskus pystyy vastaanottamaan ja käsittelemään kaikkiaan 150 000 tonnia jätettä vuodessa. Keskus on Suomen suurin jätepohjaisten polttoaineiden tuontiterminaali. Sen kautta pystyy ohjaamaan jopa 80 prosenttia Suomeen tuotavasta jätevirrasta.

Porvoon Kipilahdessa Kilken materiaalinkierrätyskeskuksessa avattu laitos on Geminorin Suomessa toimivista kolmesta tuonti- ja varastointikeskuksesta suurin. Uusi keskus sijaitsee kymmenen tuhannen neliön tontilla. Jätepolttoaineita käsitellään 3 700 neliön hallissa.

Keskus vastaanottaa jätekontit, purkaa ne, valmistelee jätteet kuljetusta varten ja lähettää polttoaine-erät matkaan ympäri Suomea. Sesonkiaikana laitos pystyy toimittamaan päivässä jopa 1100 tonnia jätettä.

Jätteestä murskattua polttoainetta

Polttokelpoisen jätteen kysyntä on Suomessa kasvanut, koska Suomeen on viime vuosina rakennettu merkittävästi lisää jätteenpolttokapasiteettia. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritään Suomessa vähentämään, ja muista vaihtoehtoisista polttoaineista kuten Venäjältä tuodusta puusta on ollut pulaa.

Kilken tuontikeskus vastaanottaa ulkomailta Suomeen tuotavaa polttokelpoista energiajätettä kuten RDF:ää (residue derived fuel) ja SRF:ää (solid recovered fuel). Yleisnimi näille jakeille on englanniksi WDF, waste derived fuel, eli jäteperäinen polttoaine, mutta suomeksi polttoaineista käytetään yleensä nimitystä kierrätyspolttoaineet.

Käsittelynimikkeet tarkoittavat yleensä muovi-, puu- ja kartonkikuitupohjaista materiaalia, joka on peräisin yrityksissä, yhdyskunnissa tai teollisuudessa syntyvän jätteen ja/ tai rakennus- ja purkujätteen käsittelystä.

Jäte on murskattu käsittelylaitoksella tiettyyn palakokoon ja siitä on poistettu polttoprosessiin huonosti soveltuvia ja materiaalikierrätykseen kelpaavia jätejakeita kuten metallia ja lasia.

Rakennusalan taantuma näkyy

Jätepohjainen materiaali soveltuu polttoaineeksi laitoksille, joilla on lupa käyttää jätettä polttoaineenaan.

Tällaisia laitoksia on Suomessa kymmeniä tavanomaisista jätevoimaloista sementtiteollisuuteen ja energiasektorin rinnakkaispolttolaitoksiin.

Polttoaineeksi soveltuvasta jätteestä on ollut Suomessa jopa pulaa, minkä vuoksi tuonti on kannattava vaihtoehto, kertoo Geminorin suomalaisen Gemifin Oy:n maajohtaja Ismo Hiltunen:

”WDF-fraktioita on muodostunut Suomessa niukasti muun muassa rakennusalan alemman aktiivisuuden vuoksi. Tässä suhteessa uusi hub toimittaa kipeästi kaivattuja toissijaisia polttoaineita useista EU-maista. Sijainti Kilkessä on tarjonnut maahantuontiin sekä oikeat luvat että hyvän infrastruktuurin, ja pystymme nyt tarjoamaan entistä parempia palveluita Suomen markkinoilla”, Hiltunen perustelee.

Yhtiö varautuu tuomaan Suomeen yhä enemmän polttojätettä

Norjassa vuonna 2004 perustettu Geminor käsittelee vuositasolla noin 2,5 miljoonaa tonnia jätepohjaisia materiaaleja. Yrityksellä on toimipisteitä Pohjoismaiden lisäksi Iso-Britanniassa, Ranskassa, Puolassa, Espanjassa ja Italiassa.

”Suomi on kasvava tuontimarkkina ja siten myös Geminorille tärkeä painopistealue. Käytämme nyt kansainvälistä läsnäoloamme varmistaaksemme tulevina vuosina suurempia volyymeja suomalaisille välittäjille. Tämä virta Euroopasta ei olisi mahdollinen ilman uutta laitostamme Kilkessä”, summaa Geminorin toimitusjohtaja Kjetil Vikingstad.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Geminor. Kilken uuden tuontikeskuksen avajaisissa olivat mukana Susanna Tarkka-Partanen Vantaan Energialta, Rosk’n Roll Oy:n toimitusjohtaja Vesa Heikkonen, Gemifinin maajohtaja Ismo Hiltunen sekä Geminorin toimitusjohtaja Kjetil Vikingstad.

Kuva: Kilpilahden uudessa tuontiterminaalissa on tuhansia neliöitä tilaa jätteen käsittelylle.