Suomen osuus muovijätemaksusta noin 60 miljoonaa euroa

Ensi vuoden alusta EU-jäsenmaat alkavat maksaa muovijätteistään, joita ne eivät ole onnistuneet kierrättämään.

Heinäkuun lopussa Euroopan neuvosto sopi luovansa EU-budjetin keräämiseen uuden tulonlähteen. EU aikoo kerätä kaikkiaan noin kuusi miljardia euroa jäsenmailta sen perusteella, kuinka paljon muovijätettä kultakin maalta jää kierrättämättä.

Maksu perustuu Eurostatin pakkausjätetilastoihin. Rikkaille jäsenmaille maksu on 800 euroa kierrättämättömältä muovijätetonnilta.

Mitä vähemmän muovijätettä jäsenmaalla syntyy ja mitä suurempi osuus siitä onnistutaan ohjaamaan materiaalikierrätykseen, sen pienempi on jäsenmaan maksuosuus.

Leikkuri sopeuttaa muovijätemaksua pienemmäksi niille jäsenmaille, joiden bruttokansantulo jää alle EU-keskiarvon.

Tulee halvemmaksi

Suomi joutuisi maksamaan valtiovarainministeriön ennakkoarvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa muovijätemaksua. Suomi siis keräisi kokoon noin prosentin verran EU-budjetin uudesta tulonlähteestä.

Valtiovarainministeriön budjettineuvos Panu Kukkosen mukaan mekanismi on Suomelle edullisempi kuin perinteinen malli, jossa maksuosuus olisi määräytynyt bruttokansantulo-osuudella laskettuna. Siinä Suomi olisi joutunut maksamaan 1,7 prosenttia uudesta rahoituslähdeosuudesta, noin 100 miljoonaa euroa. Suomi siis ”säästää” maksuissa noin 40 miljoonaa euroa uuden muovimaksun ansiosta.

Tähän saakka noin 70 prosenttia EU-budjetista on kerätty kokoon bruttokansantulo-osuudesta. ALV-pohjaiset jäsenmaksut ja tullitulot muodostavat molemmat budjetista noin 13–15 prosentin osuuden.

Poliittista painetta

Uusi muovijätemaksu kattaisi noin kolme prosenttia EU:n kokonaisbudjetista. Rahoja käytetään muun muassa koronapandemian aiheuttamien kulujen ja talouselvytyksen kattamiseen.

”Uusille rahoituslähteille on ollut aikamoinen paine, varsinkin EU:n parlamentin puolelta. Nyt on vasta päästy sopuun neuvoston kanssa, seuraavaksi alkavat neuvottelut parlamentin kanssa”, Kukkonen muistuttaa.

Yhteisestä muovijätemaksusta oli helppo päästä jäsenmaiden kesken yhteisymmärrykseen, sillä se sopii EU:n vihreään strategiaan. Kuvat mereen kertyvästä muoviroskasta ovat aiheuttaneet poliittista painetta tehdä asialle jotakin.

”On kuitenkin hyvä kysymys, aletaanko tämän puitteissa edistää kierrätystä, ja minkälaisia kansallisia toimenpiteitä jäsenmaat käytännössä toteuttavat”, Kukkonen miettii.

Tuleeko uusi vero?

Virkamiehet eivät toistaiseksi ole saaneet muuta ohjeistusta EU:lta kuin tekniset tiedot maksun suuruudesta ja sen pohjautumisesta Eurostatin tilastoihin.

”Käytännön hoito on vielä auki.”

Lisätietoja kaivataan esimerkiksi siitä, kuinka määritellään, milloin muovijäte on kierrätetty. Lasketaanko toiseen maahan käsiteltäväksi viety muovijäte kierrätetyksi?

EU ei ole ehdottanut jäsenmaille yhdenmukaisia menettelyjä siihen, kuinka maksu katetaan. Jäsenmailla on vapaus toteuttaa kulujen kattaminen haluamallaan tavalla, esimerkiksi kansallisella tuottajaverolla.

On Suomessakin vielä avoinna, siirretäänkö kansallinen maksu jollain tavalla eteenpäin pakkausketjun tuottajien tai kuluttajien maksettavaksi.

Kukkosen mukaan tässä vaiheessa ei ole keskusteltu mistään uusista taloudellisista seurauksista pakkausketjun toimijoille:

”Tämä on kansallisesta budjetista maksettava maksu, enkä näe tässä vaiheessa, että kustannuksissa olisi suoraa linkkiä pakkausten tuottajalle tai kuluttajalle”, Kukkonen sanoo.

Herättänyt huolta

Päätös muovijätemaksusta nostatti tuoreeltaan huolta kierrätys-, muovi- ja pakkausalan toimijoiden keskuudessa. Keskeinen huoli on, aiheuttaako muovimaksu erilaisia ja vaihtelevia käytäntöjä eri jäsenmaiden välille.

Tämä saattaisi vaikeuttaa esimerkiksi kierrätetyn uusiomuovin sisämarkkinoita, nostaa raaka-aineiden hintaa, vääristää kilpailua ja häiritä jätteen kansainvälisiä siirtoja maasta toiseen.

Toinen huoli on, että maksu sysäisi teollisuutta ja pakkaajia kategorisesti korvaamaan muovia muilla pakkausmateriaaleilla silloinkin, kun muovi olisi ympäristön tai tuotteen suojaamisen kannalta paras vaihtoehto.

Muovimaksun on tarkoitus tulla voimaan hyvin nopeasti, jo tammikuussa 2021. Tämä on nostanut kritiikkiä siitä, että jätehuoltoala ei ennätä saada tarvittavaa keräys- ja kierrätysinfraa valmiiksi näin nopeasti, eikä teollisuudessa ennätä syntyä riittävästi kysyntää kierrätetylle uusiomuoville.

Tämä kaikki vie terää siltä, että muovimaksun tarkoitus oli kannustaa jäsenmaita lisäämään muovijätteen keräystä ja kierrätystä.

Muoviteollisuus ry pelkää, että tämänkaltainen rahoitusmalli päin vastoin vie kannustimia pois kierrätykseltä ja jätteen synnyn ehkäisyltä.

Jätehuoltoala kritisoi myös sitä, että maksut pohjautuvat Eurostatin tilastoihin. Jäsenmaat tilastoivat pakkausjätteitään erilaisin periaattein, mikä heikentää tilastojen luotettavuutta ja jäsenmaiden kierrätysponnistelujen onnistumisen vertailua.

Kukkonenkin tunnistaa tilastointiongelman:

”Tilastopohjassa saattaa olla kehittämisen varaa. Vertailukelpoisuus ei ole kovin hyvä.”

Muovitiekartta huomioon

Valtiovarainministeriö valmistelee syksyn aikana EU-rahoituslähteen kansallista toteutusta yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Valtiovarainministeriö hoitaa toimeenpanon käytännön toteutuksen ja budjetoinnin, ympäristöministeriö puolestaan tarjoaa substanssiasiantuntijuutta muovien jätehuollosta ja kierrätyksestä sekä pakkausjätteen tuottajavastuusta.

Kukkosen mukaan yhteistyön tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten uudet toimet suhteutuvat esimerkiksi Suomen kansallisen muovitiekartan toimiin.

Kuva: Tero Pajukallio. Muovipaaleja Wimaon laitoksella Lappeenrannassa.