Suomen suurin korjaushanke on Vuoden purkuhanke – Patentoitu menetelmä päihittää hiljaisuudessaan piikkauksen ja edistää jätteiden kierrätystä

Suomen suurin korjaushanke, Turun Aluepurkauksen Hepokullan hanke, on valittu Vuoden purkuhankkeeksi 2023. Vuoden purkuhanke palkittiin Purkupäivässä 7. syyskuuta Helsingissä.

Purkupäivä 2023 on Suomen Purkuliikkeiden liitto FDA:n järjestämä purkualan vuoden päätapahtuma. Paikalla ovat purkamisen, haitta-aineiden sekä rakennus- ja purkujätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen ammattilaiset. FDA on osa Kierrätysteollisuus ry:tä.

Etätyöaikana purku toteutui vähin äänin

Vuoden purkuhanke Turun Hepokullassa kohdistui 26 kerrostaloon, joissa on yhteensä lähes 800 asuntoa. Suomen suurin taloyhtiöiden korjaushanke vaikutti noin kahteen tuhanteen asukkaaseen.

Purkuhanketta toteutettiin korona-aikana. Purkutyön tuli olla mahdollisimman hiljaista ja samalla tehokasta, jotta asukkaat pystyisivät etätyöskentelemään asunnoissaan ilman meluhaittoja.

Turun Aluepurkaus Oy kehitti itse ja patentoi hydraulitarrainmenetelmän. Se on erittäin hiljainen verrattuna perinteiseen piikkauspurkuun.

Purkuhankkeessa purettiin Hepokullassa sijaitsevan lähiön ryhmäkorjaushankkeen betonisandwich-elementtien ulkokuoret lämmöneristeineen sekä betoniparvekkeiden kaiteet käyttäen tätä yrityksen itse kehittämää, uutta tekniikkaa. Työn aikana alueella on toiminut samanaikaisesti jopa 30 eri urakoitsijaa ja yli sata työntekijää.

Perinteisiin menetelmiin verrattuna uusi tekniikka kolminkertaisti päivittäisen purkumäärän ja puolitti säilytettävien seinärakenteiden sisäpuoliset vauriot. Tekniikka soveltuu myös sisätilojen saneerauspurkuun. Hankkeen jätemateriaalista kierrätettiin noin 90 prosenttia.

Tuomaristo arvioi hankkeen vaikuttavuuden ja skaalautuvuuden erittäin merkittäviksi. Vuoden purkuhankkeen innovaatio soveltuu mittavaan määrään rakennuskantaa, sillä vastaavia 1970-luvun betonielementtikohteita on paljon sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

Tapaturmaton asbestipurkuhanke

Vuoden haitta-ainepurkuhake 2023 –palkinto jaettiin kahden kilpailijan kesken.

Kvalida kehitti uudenlaisen asbestitöiden seuranta- ja raportointijärjestelmän. M.R. Partners puolestaan toteutti vaativan kohteen onnistuneesti hyödyntäen Kvalidan järjestelmää.

Järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja on skaalattavissa erityyppisiin kohteisiin. Palkitussa hankekohteessa aikataulua ja kustannuksia seurattiin päivittäin. Kohteessa ei tapahtunut yhtään tapaturmaa eikä läheltä-piti-tilannetta.

Rakennusosien uudelleenkäytöstä hyviä esimerkkejä

Rakennusten purkamisessa syntyy vuosittain miljoonia tonneja jätettä. EU tavoittelee purkujätteen 90 prosentin kierrätysastetta, mikä tuo uusia haasteita käytännön tekijöille koko Euroopassa.

Purkupäivä-tapahtumassa käsiteltiin purkamisen käytäntöä ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tapahtuman keynote-puhuja, kehitysjohtaja Miimu Airaksinen SRV Yhtiöistä haastoi rakentamisen kiertotalouden tekijöitä kehittämään ratkaisuja, joilla kierrätysmateriaaleista tehdään korkealaatuisempia kuin purkutyöstä talteen otetuista jätemateriaaleista. Airaksinen nosti esiin hienoja esimerkkejä rakennusosien uudelleenkäytöstä.

Saton hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala ja rakennuttajapäällikkö Jari Kiesilä puolestaan avasivat rakennuttajan näkökulman purkamiseen ja kiertotalouteen.

Rakentamista ja purkamista koskeva lainsäädäntö on paraikaa muutoksessa. Edellisellä hallituskaudella suuren kritiikin saattelemana valmistunutta rakentamislakia tarkasteli Rakennusteollisuuden vastaava lakimies Ville Wartiovaara, joka totesi nykyisen hallituksen suunnittelevan lakiin vielä muutoksia, joiden laajuudesta ei tässä vaiheessa ole tietoa. Rakentamislain myötä valmisteltava uusi asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä on kuitenkin valmisteilla, ja sen ehdotetusta sisällöstä ja uusista vaatimuksista kertoi ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste.

EU-tason haasteita ja mahdollisuuksia esitteli Euroopan purkualan yhteistyöjärjestön EDA:n pääsihteeri Jose Blanco. Yksi kehityssuunnista on purettavien rakennusosien uudelleenkäyttö, jonka etenemistä esitteli tutkimusjohtaja Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä. Rakennusosien uudelleenkäytön kelpoisuusvaatimuksia puolestaan valotti tekninen johtaja Jarmo Leskelä A-Insinööreistä.

Sekä työntekijöiden että rakennusten terveys ovat alan haasteita. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Keijo Päivärinta paneutui purkamisen työturvallisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski kertoi valmisteilla olevan asbestidirektiivin tilanteesta. Direktiivin ydinasia on asbestin raja-arvon tiukentaminen, ja erityisesti Euroopan parlamentissa on voimakasta painetta ryhtyä systemaattisesti poistamaan asbestia niistäkin rakennuksista, joissa ei ole välitöntä korjaustarvetta.

Swecon hankekehityspäällikkö Kiia Miettunen kuvasi toimia, joilla pyritään kohti parempaa sisäilmastoa ja turvallista työympäristöä korjaushankkeissa.

Purkuhankekilpailun tuomariston muodostivat kehitysjohtaja Miimu Airaksinen SRV Yhtiöistä, päätoimittaja Tapio Kivistö Rakennuslehdestä, ylitarkastaja Keijo Päivärinta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja vastaava lakimies Ville Wartiovaara Rakennusteollisuudesta.

Kuva: Matti Matikainen. Kuvassa Jukka Vesalainen Turun Aluepurkaus Oy:stä. Yrityksen menetelmällä toteutettiin Vuoden Purkuhankkeeksi valittu urakka Turun Hepokullassa.

Kuva: Matti Matikainen. Purkualan vuoden päätapahtuma kokosi yli 120 osallistujaa purkamisen kiertotalouden ja onnistuneiden purkuhankkeiden ääreen Helsinkiin.