Täyttääkö Glasgow odotukset?

Noin 30 000 osanottajaa suuntaa loka-marraskuussa Skotlantiin osallistuakseen Glasgow’n COP26-ilmastokokoukseen tai sen oheistapahtumiin.

Odotukset kokousta kohtaan ovat kovat, sillä tuoreimpien tietojen mukaan (kts. esim UNEPin tiistaina 26.10.21 julkistama Emissions Gap Report 2021) valtioiden tekemät ilmastositoumukset eivät onnistuisi pitämään lämpenemistä Pariisin sopimuksen mukaisessa 1,5 asteessa.

”Nykylinjauksilla ollaan yhä noin 2,7 asteen polulla. Aikaikkuna on sulkeutumassa: Meillä on tämä vuosikymmen aikaa tehdä enemmän. Ehdottomasti tarvitaan lisätoimia ja pian”, summaa ilmastokokouksen Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.

Ilmastositoumuksiin vauhtia

Ilmoituksia tiukemmista päästövähennyssitoumuksista toivotaan erityisesti valtionpäämiehiltä, jotka kokoontuvat World Leaders Summitiin Glasgow’hun 1.–2.11.2021.

Suomea päämiesten kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Odotuksia on myös ensi viikonloppuna Roomassa pidettävälle G20-maiden kokoukselle.

”Glasgow’ta ei pidetä onnistuneena, ellei saada lisäsitoumuksia, jotka todella tähtäävät 1,5 asteen saavuttamiseen”, Nummelin näkee.

Glasgow’ssa ei kuitenkaan neuvotella maiden päästövähennyssitoumuksista, vaan kokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä.

Pyrkimyksenä on löytää sopu esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista (ns. läpinäkyvyyskehikko). Niin kutsuttu Katowicen sääntökirja olisi hyvä saada valmiiksi.

”Suomen kannalta hyvä neuvottelutulos olisi sääntökirjan valmiiksi saaminen, erityisesti läpinäkyvyyskehikko, raportointitaulukot ja sopu markkinamekanismeista. Joitain yksityiskohtia jää varmasti myöhemmin neuvoteltavaksi”, Nummelin näkee.

Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.

”EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi”, Nummelin tarkentaa.

Rahoitusvajetta paikkaamaan

Toinen tärkeä aihe on rahoitus.

Kehittyvät maat ovat sitoutuneet mobilisoimaan kehittyvien maiden ilmastotoimiin 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2025 saakka, mutta rahoituksessa on nyt arviolta noin 20 miljardin vaje.

Glasgow’ssa alkavat myös neuvottelut vuoden 2025 jälkeisten ilmastotoimien rahoituksesta.

Nummelin ennakoi neuvotteluista todella tiukkoja.

Suomi on lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitustaan nykyhallituskaudella lähes kaksinkertaiseksi. Suomi palaa YK:n ilmastosopimuksen alaisen sopeutumisrahaston rahoittajamaaksi seitsemällä miljoonalla eurolla. Suomi myös jatkaa vähiten kehittyneiden maiden rahaston tukemista.

Puheenjohtajamaa Iso-Britannian julkistaman rahoituksen tiekartan mukaan näyttää siltä, että tavoiteltu 100 miljardin dollarin rahoitus toteutuu viimeistään vuosina 2022–2023.

Ylikulutukseen puututtava

Nuorten ilmastodelegaatit Maija Kuivalainen ja Emma Sairanen toivovat ilmastokokouksilta, että nuorilla olisi paikka kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Suomella on ollut nuorten ilmastodelegaatti jo kymmenen vuoden ajan.

Yli 200 nuorta kokoontui äskettäin Helsinkiin nuorten ilmasto- ja luontohuippukokoukseen keskustelemaan ilmastokriisistä ja luontokadosta.

”Nuorten kuulemistavoite pitäisi kirjata ilmastolakiin”, Kuivalainen vetoaa.

Sairanen korostaa, että nuorille on tärkeää globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen:

”Globaalilla pohjoisella on vastuu rahoittaa ilmastotoimia. Yli puolet maailman ilmastopäästöistä syntyy rikkaimman 10 prosentin kulutuksesta. Suuri osa suomalaisista kuuluu tähän joukkoon. Meillä on iso vastuu.”

Nuoret vaativat laajamittaisen ympäristötuhon kriminalisointia, alkuperäiskansojen kunnioittamista ja juurisyyhyn eli ylikulutukseen puuttumista.

”Nuoret kyseenalaistavat, miten jatkuvan kasvun tavoittelu rajallisella planeetalla voi olla mahdollista. Miten se voisi olla ratkaisu ongelmiin, kun se on alun perin saattanut meidät tähän tilanteeseen?” Sairanen kysyy.

Tavoitteena pitäisi olla selvä aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle ja globaalille päätökselle olla ottamatta käyttöön enää uusia fossiilisia varantoja.

Sitoumus kivihiilestä luopumisesta?

Neuvottelusalien ulkopuolella edistetään lukuisia valtioiden, yritysten ja muiden toimijoiden yhteisiä ilmastoaloitteita.

Suomi on mukana useissa kampanjoista ja niihin liittyvissä aloitteissa, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista vahvistavassa Adaptation Action Coalitionissa sekä Adaptation Finance Champion’s Groupissa, joka haluaa parantaa sopeutumisrahoituksen laatua, määrää ja saatavuutta erityisesti vähiten kehittyneille maille.

Lisäksi Suomi on mukana kivihiilen energiakäytön lopettamista ajavassa koalitiossa sekä merten suojelua edistävässä koalitiossa.

Sitran neuvonantaja Oras Tynkkynen kertoo, että aloitteet vahvistavat valtioiden tasolla tapahtuvaa ilmastotyötä.

”Esimerkiksi aloite Race to Zero kokoaa olemassa olevaa ilmastotyötä. Mukana on laaja kokoonpano, muun muassa yli 700 kaupunkia, yli kolme tuhatta yritystä, yli kuusi sataa korkeakoulua ja toistasataa sijoittajaa”, Tynkkynen kertoo.

Kansainvälisten ilmastoaloitteiden määrä on kasvanut vuosittain. Aloitteista voi lukea lisää Tynkkysen kokoamasta raportista Ilmastoaloitteet haltuun.

Esimerkiksi Climate Leadership Coalitionin tukema Call on Carbon -aloite haluaa nopeuttaa ilmastoinvestointeja ja tehostaa hiilihinnoittelua.

Kiertotaloutta Glasgow’ssakin

Kiertotalous on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi vähentää ilmastopäästöjä. Nummelinin mukaan kiertotalous ei sinänsä ole esillä neuvottelupöydissä, mutta se nousee varmasti esiin oheistapahtumissa ja teemapäivien keskusteluissa.

Esimerkiksi kestävyyttä paikallistasolla edistävä ICLEI-verkosto korostaa kiertotaloutta omassa COP26-kokouksen oheisohjelmassaan 11. marraskuuta.

Suomen vähähiilikartoille huomiota

Suomalaiset ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöt tiedottivat ilmastokokouksen alla odottavansa kokoukselta ilmastohätätilan mukaisia toimia. Järjestöt vaativat kaikkia valtioita tuomaan päästövähennyksensä linjaan Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitteen kanssa.

Suomen elinkeinoelämällä on samat odotukset. Elinkeinoelämä korostaa, että ilmastotoimiin tarvitaan ennennäkemättömiä investointeja.

Suomen elinkeinoelämä esittelee Glasgow’ssa toimialaliittojen laatimia vähähiilitiekarttoja.

”Ympäristön ja talouden etu kulkevat käsi kädessä, sillä suomalaisyrityksillä on tarjota ilmastokäänteeseen tarvittavia ratkaisuja niin kansallisesti kuin vientimarkkinoilla”, sanoo EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo.

Kuva: Scanstockphoto. Glasgow’ssa ratkeaa, pääsevätkö maailman maat sopuun ilmastotoimien vaikuttavuudesta ja vauhdista. Päätöksillä on vaikutusta esimerkiksi siihen, säilyvätkö Suomen järvet jatkossa jääpeitteisinä. Tuore tutkimus osoittaa, että pohjoisten järvien jääpeiteaika on lyhentynyt 17 vuorokaudella 24 vuodessa.