Toimivaa jätehuoltoa ei pidä tärvellä

2.5.2016

Yhdyskuntajätehuolto on keskeinen peruspalvelu, jolla turvataan terveellinen ja turvallinen ympäristö. Suomessa yhdyskuntajätehuolto on eniten kasvihuonekaasupäästöjään vähentänyt toimiala. Kaatopaikkasijoituksen päättyminen on ollut Suomessa merkittävin yksittäinen kasvihuonepäästöjä vähentävä toimenpide.

Kuntien jätelaitosten ja sopimuskumppaneiden investoinnit jätehuollon infraan ovat viime vuosina olleet reilusti yli miljardi euroa. Tutkimukseen ja kehitykseen satsataan vuosittain 3-4 miljoona euroa. Kuntien jätelaitokset ovat ympäristön, terveyden ja kuntalaisten kannalta menestystarina.

Yksityinen jätehuoltotoimiala pyrkii luomaan kuvaa edistyksellisestä kierrätyksestä. Todellisuudessa yksityiset jätehuollon toimijat eivät ole juurikaan itsenäisesti investoineet kierrätykseen tai käsittelylaitoksiin ilman toimeksiantoa vastuullisilta kunnilta tai tuottajayhteisöiltä. Sen sijaan kuntien jätelaitokset ovat luoneet kattavat pakkausten ja muiden kierrätysmateriaalien keräysverkostot sekä paikalliset jäteasemat kuntalaisille ja PK-yrityksille. Kuntien osuus yhdyskuntajätteiden kierrätyksestä on noin puolet ja loput on pääosin tuottajayhteisöillä. Kuntien jätelaitokset ovat kaksinkertaistaneet biojätteiden käsittelykapasiteetin alle kymmenessä vuodessa.

Yksityisten jäteyritysten investoinnit ovat olleet lähinnä murskauslaitoksia, joissa myös erikseen energiajakeena kerättyä, kierrätyskelpoista yhdyskuntajätettä murskataan polttokattiloihin. Tätä mursketta kutsutaan harhaanjohtavasti kierrätyspolttoaineeksi. Muuten jäteyritykset ovat turvautuneet joko kuntien tai tuottajayhteisöjen käsittelyyn. Selvitysten mukaan kierrätyspolttoaine koostuu pääosin kierrätyskelpoisista pakkauksista, kuten kartongista ja muovista. Yksityisten jäteyritysten yhdyskuntajätteestä valmistaman kierrätyspolttoaineen saaminen poltosta kierrätykseen nostaisi Suomen materiaalikierrätysastetta heti 10 %. Olisi korkea aika puutua tähän.

Hankintalakiuudistuksessa elinkeinoelämä on vaatinut julkisten toimijoiden, kuten kuntien jätelaitosten yrityspalveluiden lopettamista kokonaan. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaa 20 %:n markkinaehtoisen osuuden näiden kuntien laitosten liikevaihdosta. Tämä mahdollistaisi paikalliset palvelut elinkeinoelämän jätteille, maataloudelle ja paikallisille jäteyrityksille.

Suuret yksityiset jäteyritykset saivat ujutettua hallitusohjelmaan kirjauksen jätelain muuttamisesta. Tavoitteena on kuntavastuun supistaminen nykyisestä. Kuntien jätehuollon järjestämisvastuun ulkopuolella ovat jo nyt yritysten, kuten PK-yritysten, rakentamisen ja maatilojen jätteet, vaikka ne kuntien jätehuoltopalveluja markkinaehtoisesti usein käyttävätkin. Jätelakimuutoksella kuntavastuun ulkopuolelle jäisivät julkisten palveluiden, kuten sosiaali- ja terveystoimen, koulutuksen sekä puolustusvoimien jätteet.

Kuntien jätelaitokset ovat voineet tähän asti käsitellä yritysten jätteitä markkinaehtoisesti. Hankintalakiuudistus uhkaa poistaa tämän paikallisesti tuotetun palvelun yrityksiltä. Kuntalaisten ja yritysten jätehuolto uhkaa kallistua ja jätehuollon varmuus vaarantuu, kun kuntatoimija pelataan ulos markkinoilta. Suurten yksityisten jäteyritysten hallitusohjelmaan syöttämän lakimuutoksen myötä myös julkisten toimintojen jätteet jäisivät kuntavastuun ulkopuolelle ja hankintalain rajaamana palvelujen ulkopuolelle. Ilman palveluita jäisivät myös alueellisten jätelaitosten ulkopuolelle jättäytyneet kunnat, jotka ”shoppailevat” jätelaitosten palveluja jonkun yksityisen jäteyrityksen johdatuksessa. Suomen kestävyysvajetta tuskin vähentää se, että jätehuollosta saadaan kalliimpaa asukkaille, yrityksille, julkisille palveluille ja maataloudelle. Pahimmillaan jätteet valuisivat rajojen ulkopuolelle.

Yritykset perustelevat vaatimuksiaan kuntien markkinaehtoisten palveluiden lopettamisesta tasapuolisella kilpailulla. Vaatimus on erikoinen. Kilpailua ei synny, jos ainoa kilpailua ylläpitävä taho, kuntien jätehuolto, pudotettaisiin lakimuutoksilla markkinoilta. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto ei ole todennut kilpailuongelmaa kuntien jätelaitosten markkinaehtoisissa palveluissa. Päinvastoin. Elinkeinoelämän ajama muutos tekisi kuntien jätelaitosten ohessa myös paikallisten yksityisten jäteyritysten palvelutarjonnan yrityksille mahdottomaksi. Markkinat jäisivät muutaman ison yksityisen jäteyrityksen armoille ja paikallinen palveluntarjonta häviäisi monin paikoin kokonaan.

Toimivaa kuntavastuullista jätehuoltoa ei tule tärvellä muutaman yrityksen eduntavoittelun vuoksi.

Markku Salo
toimitusjohtaja
Jätelaitosyhdistys JLY ry