Tutkimus paljasti toimistojen yleisen lajitteluvirheen: Käsipaperit ja kahvinporot menevät sekajäteroskikseen, kun oikea paikka olisi biojäteastia

Kierrätystä kohentaisi, jos meillä olisi enemmän tietoa myös toimistojen, koulujen ja päiväkotien jätevirroista, kirjoittaa jätealan nuorten ammattilaisten verkoston ISWA YPG Finlandin aktiivi Eeva Salmi.

Jos ei ole tietoa jätevirtojen määrästä, laadusta ja syntypaikoista, emme pysty tehokkaasti ehkäisemään jätteen syntyä, edistämään jätteiden kierrätystä ja lisäämään uudelleenkäyttöä. Tarvitsemme dataa sekä julkisen puolen että yritysten jätevirroista.

Tähän haasteeseen vastasin Lounais-Suomen alueellisen Circwaste- Kohti kiertotaloutta -hankkeen aluekoordinaattorina ja käynnistin Suomen ensimmäisiin lukeutuvan sekajätteiden koostumustutkimuksen, jossa selvitettiin kuntavastuullisen sekajätteen koostumusta. Jäte on peräisin päiväkodeista, kouluista ja toimistoista. Tutkimuksen toteutti Turun ammattikorkeakoulu.

Koostumustutkimuksesta tietoa

Kun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Ella Rapo kuuli, että jätetutkimus on tulossa, kiinnostui hän siitä niin, että teki tutkimuksesta opinnäytetyön: Kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumustutkimus.

Opinnäytetyössään Rapo tutki, miten paljon julkisten toimintojen eli tässä tapauksessa päiväkotien, koulujen ja toimistojen sekajätteen joukossa on kierrätyskelpoista materiaalia, mitä jätejakeita ja miten paljon. Tutkimuksen valmistelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin KIVOn opasta sekajätteen koostumustutkimuksiin.

Kaksi viikkoa pussi kerrallaan

Lajittelututkimus kesti kaksi viikkoa ja sen aikana Turun Ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän opiskelija-assistentit Ella Rapo, Emilia Vienonen, Emilia Aalto, Jenna Frantti, Elina Lehtinen ja Adeliina Piira lajittelivat viidestä eri kunnasta tulleiden päiväkotien, koulujen ja toimistojen jätteet.

Jätteet tutkittiin pussi kerrallaan ja lajiteltiin eri kategorioihin, jonka jälkeen ne punnittiin ja kuvattiin.

”Lajittelua edelsi huolellinen suunnittelu ja KIVOn opas oli hyvä apuväline. Teimme myös tiivistä yhteistyötä Lounais-Suomen jätehuoltoyhtiön kanssa. Saimme heiltä tutkimusvälineitä lainaan ja muutenkin paljon tukea”, opiskelija-assistentit kiittelivät.

Joitakin huomioita heräsi jo lajittelun aikana.

”Yllätyksenä tuli esimerkiksi se, miten paljon biojätettä heitetään sekajätteen joukkoon. Erityisen paljon tuntui löytyvän suodatinpusseja ja kahvinporoja. Lisäksi käsipaperia oli valtavat määrät,” kertovat opiskelija-assistentit yhteistuumin.

Lajittelijat tekivät positiivisiakin huomioita, sillä esimerkiksi lasia ja metallia oli roskiksissa erittäin vähän. Selkeästi niiden lajittelu toimii.

Miksi biojätettä päätyy sekajäteastiaan?

Tutkimustulosten valmistuttua selvitettiin vielä toimipisteiden syntypaikkalajittelun toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja lajittelun tehostamiseksi.

Lounais-Suomen jätehuolto antoi toimeksiannon opinnäytetyölle, jota lajittelututkimuksessakin mukana ollut opiskelija Emilia Vienonen parhaillaan viimeistelee: Kierrätyskelpoiset jätteet kuntien palvelukiinteistöillä.

Tutkimuksessa käytettiin kyselyä, joka lähetettiin kaikille koostumustutkimukseen osallistuneille päiväkodeille, kouluille ja toimistoille.

Kyselyn perusteella havaittiin, että yleisimmät esteet lajittelun onnistumiselle liittyivät lajitteluastioiden vähäiseen määrään, niiden huonoon sijoitteluun, lajitteluosaamisen puutteeseen sekä kiireeseen työarjessa.

Voisivatko yksinkertaiset toimenpiteet – kuten lajitteluastioiden määrän lisääminen ja parempi sijoittelu toimipisteissä sekä työntekijöiden perehdytys lajitteluun – merkittävästi tehostaa kierrätystä?

Vaikka miellämme maamme kierrätyksen mallimaaksi, olemmeko todella huomioineet kierrätettävyyden tarpeet toimipisteissämme, ja osaammeko lajitella niin hyvin kuin kuvittelemme?

Haastankin kaikki työpaikat lisäämään työntekijöiden perehdytykseen osion kestävyys työyhteisössämme, jossa yhtenä kohtana voisi olla esimerkiksi jätteiden lajittelu työpaikallamme.

PS: ISWA YPG Finland on jätealan nuorten ammattilaisten verkosto Suomessa. Järjestämme esimerkiksi jäteaiheisia aamukahveja asiantuntijoiden kanssa ja yritysvierailuja. Tervetuloa kaikki nuoret jäte- kiertotalousalan tekijät ja opiskelijat – iästä sen tarkemmin riippumatta! Voit seurata tapahtumiamme ja osallistua keskusteluun LinkedIn-ryhmässämme nimeltä ISWA YPG Finland.

Teksti: Eeva Salmi ISWA YPG Finlandin verkostoaktiivi

Kuvat: Kiertotalous 2.0 oppimisympäristö, Turun AMK. Biojätettä oli runsaasti koostumustutkimuksessa tutkitun sekajätteen joukossa.