Uusi luontokäsikirja ohjaa elintarviketeollisuutta pysäyttämään luontokadon

Elintarviketeollisuudelle julkaistu uusi luontokäsikirja tarjoaa yrityksille käytännön työkalut luontokadon pysäyttämiseen.

Elintarviketeollisuusliitto julkaisi 18. maaliskuuta 2026 luontokäsikirjan, joka ohjaa alan yrityksiä tunnistamaan ja vähentämään luontovaikutuksiaan.

Tavoitteena on, että suomalainen elintarviketeollisuus pysäyttää luontokadon etenemisen vuoteen 2040 mennessä. Sen jälkeen elintarviketeollisuuden toiminta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

”Haluamme puhua haittojen lisäksi ratkaisuista ja myönteisistä esimerkeistä sekä kannustaa koko ruokaketjua yhteistyöhön, Elintarviketeollisuusliiton erityisasiantuntija Mari Raininko sanoo.

Käsikirja tarjoaa yrityksille askeleet luontotyön käynnistämiseen lähtötason määrittelystä tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen.

Se kytkee luontotyön osaksi liiketoiminnan yleistä vastuullisuutta, ilmastotyötä, kiertotaloutta ja arvoketjuyhteistyötä. Käsikirjassa on myös paljon konkreettisia yritysesimerkkejä.

Elintarviketeollisuudella tilaisuus toimia johtajana

Elintarviketeollisuus on poikkeuksellisen riippuvainen luonnon kantokyvystä ja sen tuottamista raaka-aineista, mutta samalla alan toiminta vaikuttaa väistämättä luonnon tilaan. Siksi ala on ottanut aktiivisen roolin luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Moni suomalainen ruokia ja juomia valmistava yritys tekee jo pitkäjänteistä luontotyötä, mutta samalla alalla kaivataan selkeitä tavoitteita ja oppeja jo toteutetuista parhaista käytännöistä.

One Planetin partneri Mari Pantsar muistuttaa, että suurimmat luontovaikutukset syntyvät usein arvoketjussa.

”Elintarviketeollisuusyrityksissä on tehty jo pitkään ja systemaattisesti toimia sekä yrityksen suorassa toiminnassa että arvoketjun ja kumppaneiden kanssa yhteistyössä. Monet yritykset ovat luontotyössään jo aika pitkällä. Elintarviketeollisuus on Suomen kolmanneksi suurin teollisuusala, joten alalla on iso mahdollisuus vaikuttaa koko Suomen luontotyöhön ja toimia tässä johtajana”, Pantsar näkee.

Yhteistyötä maatilojen kanssa

Paneelikeskustelussa yritykset kuvasivat konkreettisia toimiaan luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

Valiolla on kolmisen tuhatta maitotilaa Suomessa. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä alkutuottajien kanssa luontotoimissa.

Valion kehityspäällikkö Erika Haakana painottaa luontovaikutusten mittaamisen merkitystä.

”Vaikutuksen todentaminen ei ole yksinkertaista. Aloitimme työn jo 2018, emmekä ole vieläkään maalissa, mutta tämä on ollut opettavainen tie.”

Valio on kehittänyt kartoitukseen perustuvaa tilatason järjestelmää luontovaikutusten arviointiin.

”Jokaiselle tilalle ei biologi voi mennä kumppareissaan, vaan pyrimme tunnistamaan ympäristöpainetta muilla keinoilla”, Haakana sanoo. Valion tilalliset käyttävät esimerkiksi ympäristölaskuria, joka kertoo hiilijalanjäljestä, ravinnekuormituksesta ja happamoitumisesta.

Valio tekee myös toimipaikkakohtaisia luontokartoituksia. Esimerkiksi Äänekosken tehdasalueen luontoalueelle tuotiin lampaita, koska laiduntamisella on selviä positiivisia luontovaikutuksia.

Myös Arlan vastuullisuusjohtaja Saara Azbelin mukaan työ alkaa alkutuotannosta, koska suurimmat luontovaikutukset syntyvät raaka-aineiden tuotannossa. Arlan arvoketjussa on Suomessa noin 330 maitotilaa.

”Olemme tehneet tiloilla biodiversiteettiselvityksiä, joten saamme lisätietoa jokaisesta tilasta. Tiloille on myös kannustinjärjestelmät, joten tilat saavat vastuullisuustoimista ja luontoa vahvistavista toimenpiteistä lisähintaa”, Azbel sanoo ja nostaa esiin myös luontohankkeen BirdLifen kanssa, joka edistää pääskyjen pesintää.

Vaasan Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anna-Leena Teppo kertoo leipomoyhtiön tuoneen Suomeen yhdessä sisaryritystensä kanssa omistajansa Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelman tulevaisuuden viljelyyn. Ohjelma pohjaa tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin.

”Luonnon monimuotoisuutta tukevat kriteerit kuten aluskasvit, kukkivat kaistat ja linturuudut ovat olleet osa ohjelmaa alusta lähtien. Ohjelmassa on mukana jo lähes sata sopimusviljelijää”, Teppo sanoo.

Luontokäsikirjan taustalla on alan yhteinen luontotavoite, joka nojaa kansalliseen ruokastrategiaan. Sen mukaan elintarvikejärjestelmän tulee vahvistaa luonnon kantokykyä ja monimuotoisuutta samalla kun se tuottaa ruokaa resurssiviisaasti.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock. Elintarviketuotannon suurimmat luontovaikutukset syntyvät usein alkutuotannossa. Maatilat osallistuvat jo monin tavoin yhteistyöhön elintarvikeyritysten kanssa, jotta ruoantuotannon positiiviset luontovaikutukset vahvistuisivat. Esimerkiksi Arlan maitotiloilla edistetään pääskysten pesintää.