Vaarallisen jätteen käsittelyn lippulaivalaitos täyttää 40 vuotta – Maailmankuulun yhtiön nimi vaihtuu

Suomen ensimmäinen vaarallisten jätteiden käsittelylaitos viettää 40-vuotisjuhlaansa Riihimäellä.

”Meille on kertynyt neljässäkymmenessä vuodessa sellainen ammattitaito, että sitä on vaikea oppia kirjoista.”

Näin kuvailee Fortum Recycling & Wasten Suomen jätehuoltopalveluiden johtaja Kari Rahkonen.

Rahkonen listaa, että vaarallisten jätteiden käsittely vaatii monipuolista osaamista. On hallittava kemia, polttotekniikka, työturvallisuus- ja ympäristöriskit sekä lainsäädännön vaatimukset. On mietittävä koko ketjua jätteen keräyslogistiikasta varastointiin ja käsittelyyn saakka.

”Me olemme ammattilaisia siinä, että teemme vaarallisesta jätteestä vaaratonta ja hyödyttömästä hyödyllistä”, Rahkonen tiivistää.

Rumpu-uuniin tai haihdutuslaitokseen

Riihimäen laitos ottaa vastaan teollisuuden ja yhteiskunnallista vaarallista jätettä. Jäte voi olla palo- tai räjähdysvaarallista tai se voi aiheuttaa tartuntariskejä, vaarantaa terveyden tai muuten uhata ympäristöä.

Riihimäellä ei kuitenkaan käsitellä räjähdysaineita eikä radioaktiivisia jätteitä.

Osa vaarallisesta jätteestä on nestemäisessä muodossa, esimerkiksi öljyjä, maaleja tai liuottimia. Osa on kiinteitä vaarallisia jätteitä kuten lääke- ja sairaalajätettä tai esimerkiksi akkuja.

Vaarallisesta jätteestä tehdään vaaratonta pääasiassa korkealämpötilapolton avulla rumpu-uunissa. Jätteen poltossa syntyvää lämpöä ja höyryä hyödynnetään kaukolämpönä ja sähkönä.

Vaarallista jätettä käsitellään polttolaitoksen lisäksi muillakin tavoin. Riihimäellä toimii fysikaalis-kemiallinen laitos sekä haihdutuslaitos, jotka käsittelevät esimerkiksi öljyjä ja epäorgaanisia vaarallisia jätteitä. Alueella toimii myös loisteputkien kierrätyslinja.

POP-yhdisteiden käsittely vaatii vielä tutkimusta

Poltossa syntyvästä kuonasta otetaan talteen metallit. Kuonasta jalostetaan Gravo-keinokiviainesta, jota voi käyttää esimerkiksi maanrakentamiseen. Tuhkista saadaan talteen suolat ja mineraalit.

Jotkut jäteöljyt, hapot ja maalit voi kierrättää takaisin käyttöön. Yhtiöllä on meneillään hankkeita monien erilaisten materiaalien kierrätyksen tehostamiseksi.

Kaikkea ei kuitenkaan voi kierrättää. Esimerkiksi pysyvät orgaaniset yhdisteet eli POP-aineet on poistettava kierrosta. Näitä yhdisteitä on esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromussa. Yhtiö tekee juuri tutkimusta siitä, mikä on oikea ja turvallisin hävittämismenettely. Korkealämpötilapoltto on yksi vaihtoehto.

Jätettä Riihimäelle Australiasta asti

Rahkonen arvioi, että Riihimäen laitos kykenee käsittelemään kaiken korkealämpötilapolttoa vaativan vaarallisen jätteen, mitä kotimaassa syntyy.

Rumpu-uuni voisi polttaa ympäristöluvan mukaan vuosittain 60 000 tonnia vaarallista jätettä, mutta käytännössä vuotuinen korkealämpötilapolton käsittelymäärä on noin 50–55 000 tonnia.

Ekokem perusti vuosien varrella toisenkin vaarallisen jätteen polttolinjaston, mutta se suljettiin vuonna 2012 vähäisen kysynnän vuoksi.

Vaarallisia jätteitä syntyy Suomessa vuodessa noin 300 000 tonnia. Valtaosa siitä on muuta kuin korkealämpötilapolttoa vaativaa jätettä kuten kaasupulloja, kyllästettyä CCA-puuta tai erilaista epäorgaanista jätettä kuten happoja, vaarallisia tuhkia, akkuja ja metalliteollisuuden pölyä.

Näistä Riihimäelle tulee käsiteltäväksi muutamia kymmeniä tuhansia tonneja vuosittain.

Esimerkiksi akkuteollisuus on Suomessakin kehittymässä, mikä synnyttää uudentyyppisiä käsittelyprosesseja vaativaa epäorgaanista jätettä.

Riihimäellä käsitellään jonkin verran myös ulkomaista jätettä. Viime vuosina siellä on käsitelty muun muassa kemianteollisuuden vaarallisia jätteitä Australiasta.

Vuonna 2014 yhtiö osallistui Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisesta syntyvien jätteiden käsittelyyn.

Dumppaukselle loppu

Riihimäen käsittelylaitos perustettiin vuonna 1984, kun Suomi heräsi siihen, että ongelmallisille jätteille oli saatava kestävä ratkaisu.

Vielä 1960- ja 1970-luvulla jätteitä dumpattiin Suomessakin laittomille kaatopaikoille ja upotettiin vesistöihin, kunnes vuonna 1978 jätelaki alkoi vaatia jätteiden vastuullista käsittelyä.

Laitoksen taustayhtiöksi syntyi vuonna 1979 Suomen Ongelmajäte Oy -niminen yhtiö huolehtimaan kaikkein vaikeimpien jätteiden käsittelystä. Aluksi se herätti riihimäkeläisissä vastustusta, sillä kukaan ei halunnut pahalta kalskahtavaa ongelmajätelaitosta läheisyyteensä.

Yhtiö muutti nimensä jo muutaman vuoden kuluttua Ekokem Oy Ab:ksi.

Sen perustamasta Suomen ensimmäisestä korkealämpötilapolttoon perustuvasta rumpu-uunilaitoksesta tuli edistyneine savukaasunpuhdistustekniikoineen ja veden talteenottoprosesseineen pian maailmankuulu.

Samalla Ekokemistä tuli haluttu työpaikka.

Nimi vaihtuu jälleen

Vuonna 2016 Fortum osti Ekokemin. Riihimäen toiminta sulautui osaksi Fortum Recycling & Waste -liiketoimintaa.

Vaikka yhtiön nimi on vaihtunut, osaaminen on pysynyt Riihimäellä.

Ensi vuonna nimi todennäköisesti vaihtuu jälleen, vaikka uutta nimeä ei vielä ole julkistettu.

Heinäkuussa tuli tieto, että Fortum on myynyt Recycling & Waste -toimintonsa Summa Equity -pääomasijoittajalle. Kauppa odottaa vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää Pohjoismaiden tasolla.

Rahkonen ennustaa, että kauppa toteutuu lopullisesti vielä ennen vuoden vaihdetta.

Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uudelle työnantajalle. Rahkosen mukaan henkilöstö odottaa uutta, kasvuhaluista ja toimialan tuntevaa omistajaa positiivisin mielin.

”Ostava taho on ison mittakaavan pääomasijoittaja, joka hakee kasvua. Tietysti me odotamme, että tätä kautta saamme uutta vauhtia liiketoiminnan kehittämiseen jatkossa”, Rahkonen sanoo.

Vaarallisen jätteen käsittelyn lisäksi Riihimäen laitosalueella on nykyisin kaksi tavanomaisen, sekalaisen yhdyskuntajätteen polttolaitosta sekä muovijalostamo, joka kierrättää muovijätettä uusiomuovigranulaatiksi Circo-brändillä.

Yhtiö suunnittelee myös uutta muovijätteen lajittelulaitosta ja pesulinjastoa yhteistyössä pakkausten tuottajayhteisö Sumin kanssa.

Investointisuunnitelmat etenevät liiketoimintakaupasta huolimatta suunnitellusti, eikä kauppa vaikuta myöskään päivittäiseen operatiiviseen toimintaan.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Elina Saarinen. Riihimäen vaarallisen jätteen käsittelylaitos on kerännyt maailmalla mainetta aikanaan Ekokem-nimisenä ja sitten Fortum Recycling & Waste -liiketoimintojen alla. Ensi vuonna nimi todennäköisesti vaihtuu jälleen. Uutta nimeä ei vielä ole julkistettu, kertoo liiketoimintajohtaja Kari Rahkonen.