Vaikeasti kierrätettäville tekstiileille ja muoveille kiertotalousalusta Espooseen – VTT investoi viiteen kohteeseen 15 miljoonaa euroa

VTT investoi lähivuosina yhteensä 15 miljoonaa euroa kohteisiin, jotka edistävät resurssiviisautta, huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää.

Vuosien 2023–2025 aikana VTT laittaa rahaa:

1) kotimaisen kaukolämpöreaktorin pystyttämiseen

2) muovien ja tekstiilien kierrätyksen pilotointialustaan

3) metsäteollisuuden kuituinnovaatioihin ja uuteen, vedettömään paperikoneeseen

4) uusiin biosynteettisiin materiaaleihin sekä

5) lääkinnällisiin laitteisiin.

Lisäksi VTT edistää kansallista aloitetta mikroelektroniikassa ja kvanttiteknologiassa.

”Näissä alueissa näemme mahdollisuuden saavuttaa seuraavaksi teollinen skaala ja sitä kautta luoda uutta liiketoimintaa Suomeen”, toteaa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. VTT julkisti kohteet 17. tammikuuta 2023.

Bioruukkiin uusia laitteita

Kiertotalousalan kannalta kiinnostava on VTT:n investointikohde 2.

VTT rakentaa Espoossa sijaitsevaan VTT Bioruukki -pilotointikeskukseen tutkimus- ja pilotointialustan. Se pyrkii ratkaisemaan ongelmat, joita on tähän saakka ilmennyt esimerkiksi useita materiaaleja sisältävien muovipakkausten, sekatekstiilien ja komposiittirakenteiden kierrätyksessä.

Näiden tuotteiden kierrätys on ollut hankalaa, joten ne päätyvät lähes aina polttoon.

Uusi pilotointikokonaisuus aikoo muuttaa yhdistelmämateriaalien komponentit prosessiteollisuuden uusioraaka-aineiksi ja vähentää samalla hiilidioksidipäästöjä.

VTT investoi tähän tutkimusinfraan 5,5 miljoonaa euroa. Painopisteet valitaan tänä vuonna. Uudet laiteinvestoinnit tehdään vuosina 2023–2026. Tutkimusprojektit käynnistyvät vaiheittain.

VTT:n investoinnit tukevat Borealiksen, Nesteen ja Valmetin vetämien Business Finlandin Veturi-ohjelmien tavoitteita.

Biopohjaiset materiaalit korvaamaan fossiilisia

Kiertotalousalaa kiinnostaa myös VTT:n investointihanke 3. VTT investoi 4 miljoonaa euroa rakentaakseen Jyväskylään pilottiympäristön, joka vauhdittaa metsäteollisuuden uudistumista ja parantaa tuotteiden resurssitehokkuutta.

Paperin, kartongin ja pehmopaperin valmistus tarvitsee nykymenetelmin runsaasti vettä ja vie energiaa.

Investointikohteena on lähes vedetön rainausteknologia, joka mahdollistaa uusien kuitupohjaisten tuotteiden valmistamisen.

Samasta määrästä puuta saadaan enemmän kuluttajatuotteita energia- ja vesitehokkaasti.

EU on asettanut muovipakkauksille tiukkenevia kierrätystavoitteita. Tämä tukee kuitupohjaisiin tuotteisiin siirtymistä, kuten kartonkipakkauksia, biopohjaisia hygieniatuotteita ja kuitukankaita.

Biomimiikkaa

Kiertotaloutta on myös VTT:n neljäs investointikohde: biosynteettisten materiaalien digitaalinen kehitysalusta.

Elävät solut voidaan valjastaa tuottamaan lähes mitä materiaalia tahansa käyttäen uusiutuvia raaka-aineita, teollisuuden tuotannon sivuvirtoja ja jätteitä.

Tekoälyä hyödyntämällä voidaan suunnitella esimerkiksi pakkaussovelluksiin uusia biomuoveja, jotka ovat kemialtaan nykyisten muovien kaltaisia, mutta teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia kuin nykyiset biomuovit.

Menetelmät voivat matkia luonnon menetelmiä materiaalien muodostuksessa, mutta vain kymmenkertaisesti nopeammin.

VTT investoi tutkimusinfrastruktuuriin 2,5 miljoonaa euroa. Kumppaneina ovat esimerkiksi Suomen tekoälykeskus, Tieteen tietotekniikan keskus ja Aalto-yliopisto.

Pieni ydinreaktori

VTT:n ensimmäinen investointikohde kehittää kaupungeille puhdasta ja vakaata lämpöä LDR-50-pienydinreaktorilla.

Pienydinreaktori voisi korvata turpeen, hiilen tai biomassan polttoa kaukolämmöntuotannossa.

Kaukolämpöreaktori toimii sähköntuotantokäyttöön suunniteltua ydinvoimalaa matalammassa paineessa ja lämpötilassa.

Reaktorin paineastiat ja lämmönvaihtimet voisi valmistaa kotimaisilla konepajoilla.

Kehityksen tavoitteena on kaupallistaa teknologia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Näin Suomeen syntyisi ydinenergiaratkaisuihin keskittyvä teollisuudenala.

VTT on investoinut kaukolämpöreaktorin jatkokehitykseen viisi miljoonaa euroa tälle ja ensi vuodelle.

Terveydentilan seurantaan mittareita

VTT investoi 3,4 miljoonaa euroa Ouluun, jossa kehitetään fotoniikkaan pohjautuvia lääkinnällisiä laitteita.

Fotoniikka perustuu optiikan ja elektroniikan yhdistämiseen. Sen avulla voi kehittää diagnostiikkaa ja hoitovälineitä, jotka sopivat sekä sairaaloihin että kotisairaanhoitoon.

Uuden sukupolven teknologian avulla terveydentilaa ja sairastumisriskiä voi seurata ja tunnistaa resurssitehokkaasti.

VTT:n Oulun yksikössä on kehitetty laajasti langatonta, puettavaa teknologiaa.

Pilotointiympäristön on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2025. Tutkimustilat soveltuvat etenkin anturiratkaisujen, älykkäiden laastareiden ja pikadiagnostiikkalaitteiden kehittämiseen.

Kvanttiosaamista Suomeen

Edessä on kvanttimurros, jossa Eurooppa ja Suomi tavoittelevat roolia. Kyse on myös osaamisen huoltovarmuudesta, koska EU tavoittelee itsenäistä asemaa kriittisissä teknologioissa. Tätä tavoitetta on vahvistanut äskettäinen globaali puolijohdepula.

EU:n sirusäädös tavoittelee Euroopan markkinaosuuden tuplaamista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siksi tarvitaan investointeja syväteknologiaan.

VTT haluaa rakentaa Espoon Otaniemeen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointiympäristö. Se painottuisi teknologioiden esikaupalliseen kehitystyöhön.

Kokonaisuuden kehittämisessä ovat mukana Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto ja Teknologiateollisuus ry:n puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenet.

Valituissa kohteissa VTT on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan uutta infrastruktuuria ja osaamista tutkimusten edistämiseksi yritysten käyttöön.

VTT maksaa investoinnit yritysten toimeksiannoista viime vuosina kertyneistä voittovaroistaan. Investoinnit ovat luonteeltaan siemenrahoitusta.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: VTT. Fermentointilaitos Otaniemessä. VTT haluaa kehittää Suomeen osaamista ja liiketoimintaa investoimalla viiteen valitsemaansa kohteeseen.