Vesienhallinnan nopeiden keinojen ABC – suodatinpusseja ja uppotukkeja

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Urbaanin ympäristön vesienhallinnasta on viime vuosina tullut monella tapaa erittäin kuuma peruna. Ilmastonmuutosta ei enää voi kiistää – ei sitten millään, ja tilannehan ei ole paranemaan päin, joten muutoksen tuulten on puhallettava, mielellään myrskyn lailla.

Yksi ilmastonmuutoksen selkeimmistä ja kansalaistasollakin helpoiten havaittavista seurauksista on rankkasateiden ympärivuotinen lisääntyminen. Äkkiseltäänhän voisi kuvitella, ettei se ainakaan vielä ole ongelmaksi asti muodostunut, mutta todellisuudessa rakennetun ympäristön hulevesien hallinta on kriisiytymässä ympäri Suomen – asfaltti kun ei oikein imeytä vettä. Minnekäs se sadevesi sitten menee, ja mitä se vie mennessään? Siinäpä se.

Kajaanissa vastaus siihen, minne hulevesi menee, on ainakin itse kaupungin alueella selkeä – hulevesiviemärit johtavat hyvin pääsääntöisesti Kaupunginlampeen, joka on suositun virkistysalueen keskeisin vesistö. Kaupunginlammella oli myös suosittu uimaranta vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta nykyäänhän lammessa uiminen on aivan ehdottomasti kielletty, sillä veden tila on päässyt hulevesien mukana kulkeutuneen ravinnekuorman, sekä paikalla aikanaan sijainneen ratapölkkytehtaan sedimenttijäännösten myötä ihmiselle lähes vaaralliseksi. Kaupunginlampi, ja sitä ympäröivä vesiliikenne, on keskeisen virkistysalueen lisäksi myös hyvin keskeinen osa KAMKin hulevesienhallinnallista TKI-toimintaa.

Suodatinpusseja – tosin hieman isompia, kuin 1×4

Kajaanin keskuskenttä on kovassa käytössä oleva tekonurmikenttä, jota pehmitetään muovirouheella. Ahkerassa käytössä olevan kentän muovirouhe tosin, luonnollisesti, kulkeutuu; kengänpohjissa kotiin, mutta vielä suuremmilta osin rankkasateiden ja huleveden mukana ympäristöön. Keskuskentän laidalla olevat hulevesikaivot johtavat läheiseen ojaan, josta vesi taas valuu Kaupunginlampeen – ja vuosittain tässä prosessissa päätyy luontoon suursäkillinen muovirouhetta. No, mitäs tälle tehdään?

Suodatinpusseja tehdään.

Suomalainen Watec Consulting Oy on kehittänyt FILTRO-hulevesisuodattimen taklaamaan juuri tämänkaltaista ongelmaa, ja yhteistyössä heidän kanssaan, KAMK ja Kajaanin kaupunki asennuttivat 15 suodatinta Kajaanin keskuskenttää ympäröiviin hulevesikaivoihin syksyllä 2022, yhteistyönä PeatStop¹-, ja REMMI²-hankkeiden kesken. Ratkaisuhan kuulostaa lähes naurettavan yksinkertaiselta – mutta joskus yksinkertainen on paras ratkaisu. Watecin suodatin poistaa hulevedestä tutkitusti yli 90 % kiintoaineesta, aina 0,125 millimetrin raekokoon saakka. Pienempikin tavara jää kyllä suodattimeen, mutta ei aivan niin tehokkaasti³.

Tämän blogin kirjoittamisen ajankohta on aiheeseen nähden hieman epäonninen, sillä juuri sen jälkeen, kun suodattimet asennettiin, täällä Kainuussa satoi lumi maahan – ja se on alkanut sulaa kunnolla vasta viimeisen pari viikon aikana. Näin ollen selkeitä tutkimustuloksia tästä keissistä ei vielä ole saatu – mutta odotamme innolla, ja varmasti tämäkin lukijakunta niistä kuulee ajallaan!

Uppoaa kuin tukki – ja sittemmin hidastaa virtausta ja pidättää ravinteita

Kajaanissa on vesistöä, vaikka lampaille juottaa – mutta valitettavasti meilläkin siellä lilluu ravinteita enemmän, kuin hyvällä omatunnolla voi myöntää. Asian taklaaminen on hankalaa rajallisten resurssien vuoksi, kuten varmasti kaikkialla, mutta pienillä askeleilla päästään pikkuhiljaa parempiin tuloksiin. Meille tärkeä asia turvallisen ympäristön lisäksi on myös luonnollisuus – ja mikäs sen parempi tapa pureutua vesistön hyvinvointiin, kuin puuaineksen lisääminen.

Puu pidättää partikkelimaista ja liuennutta orgaanista ainesta, tarjoten pitkäaikaisen kolonisaatioalustan ja hiilen lähteen mikro-organismeille, ravintoa ja vakaan kiinnittymisalustan selkärangattomille, sekä suojapaikkoja ja ravintoa kaloille.⁴

Otimme mallia myös Oulun kaupungilta, jossa osana Kaijonlahden valuma-alueen kunnostussuunnitelmia⁵ on rakennettu riukutukkipato Pyykösjärveen laskevaan Lopakkaojaan. Tutustuttuamme asiaan paikan päällä tulimme tulokseen, että ensi kesänä toteutamme vastaavanlaisen toimenpiteen myös Kajaanissa. Kajaanissa asennetaan kaupungin keskeisen puistoalueen läpi kulkevaan hulevesipuroon riukutukkipatoja, joista saadaan maisemallisestikin kiva elementti puistoalueelle, ja samalla uusi luontoperusteinen ratkaisu hulevesien ravinteiden hallintaan. Riukutukkipadot pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan mäntypuusta, sillä männynkaarna luo mainion alustan ravinteita putsaavalle ja sitovalle vedenalaiselämälle.

Lähteet:

¹ PeatStop-hanke. Viitattu 2.5.2023. https://kareliacbc.fi/fi/projects/ka10020-peatstop-hulevesien-hallinnan-kehittamishanke-kainuussa-ja-karjalassa
² REMMI-hanke. Viitattu 2.5.2023. https://www.oulu.fi/fi/projektit/reaaliaikaisen-mikromuovien-mittausjarjestelman-kehitys-ja-testaus

³ Watec Consulting Oy. FILTRO-hulevesisuodatin. Viitattu 27.4.2023. https://www.watec.fi/tuotteet/p/filtro

⁴ Puuaineksen lisäyksen mahdollisuudet ravinteiden pidättäjänä ja eliöstön monipuolistajana kuormitetuissa vesistöissä: Kirjallisuuskatsaus. 2020. Johanna Salmelin ja Heikki Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos; Kari-Matti, Vuori, SYKE; Mika Nieminen, Luonnonvarakeskus.

⁵ Oulun kaupunkin suunnitelmat ja hankkeet: Kaijonlahden valuma-alueen kunnostussuunnitelma. Viitattu 27.4.2023. https://www.oukapalvelut.fi/tekninen/Suunnitelmat/Projektikortti_2019.asp?ID=1315

Teksti: Ella Lukkari ja Outi Laatikainen/ KAMK

Kuva: Ella Lukkari/ KAMK. Watec Oy:n toimitusjohtaja esittelemässä FILTRO-hulevesisuodatinta Kajaanin Keskuskentän laidalla syksyllä 2022.