Yhden maapallon kokoista elämää

Voi olla, että nykyisenkaltaisille kierrätyskeskuksille ei enää 10–15 vuoden päästä ole tarvetta, vaan kierrätyskeskusten on muututtava uudenlaiseksi kiertotalouden palvelukeskukseksi.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus miettii toimintansa kehittämistä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa.

”Haluamme, että kestävä kuluttaminen ja yhden maapallon kokoinen elämä olisi mahdollista uudessakin maailmassa. Kierrätyskeskuksista tulee kiertotalouskeskuksia, jotka mahdollistavat ihmisten elämässä vastuullisten valintojen tekemisen helposti”, sanoo Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen laatupäällikkö Kati Hinkkanen.

Kehitystyön ytimessä ovat kysymykset, millainen on tulevaisuuden kiertotalouskeskus, mikä on sen rahoitusmalli ja millaisia palveluita se tarjoaisi kuntalaisille.

Uudelleenkäyttö etusijalle

Kierrätyskeskus onkin mukana esimerkiksi Horisontti 2020 -rahoitteisessa CIRCuIT-hankkeessa, jossa mietitään, kuinka purkutyömailta saataisiin tavaroita ja materiaaleja uudelleenkäyttöön verkkokaupan avulla.

Kansainvälistä yhteistyötä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus tekee muun muassa Subtract-hankkeessa. EU:n Interreg-hanke tutkii kierrätys- tai kiertotalouskeskuksia viranomaistyön ja aluesuunnittelun näkökulmasta. Montako uudelleenkäyttöä edistävää keskusta tarvitaan palvelemaan tietyn alueen asukasmäärää?

Hinkkanen kertoo, että esimerkiksi Italiassa, Hollannissa, Belgiassa ja Ruotsissa uudelleenkäyttö nähdään olennaisena asukaspalveluna, jota yhteiskunnan kannattaa järjestää ja koordinoida.

Ajatusmallissa uudelleenkäyttö on jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisessa asemassaan, etusijalla. Tämä näkyy jo jätekeskukseen astuttaessa: ensimmäisenä voi jättää tavaroita uudelleenkäyttöpisteeseen, sitten vasta jätelavoille.

”Suomessa uudelleenkäytön toiminnot ovat syntyneet orgaanisesti ja kenttä on sirpaleinen. Uudelleenkäyttö on jätetty vähän oman onnensa nojaan. Ei ole varmistettu, että se olisi asukkaille helppoa”, Hinkkanen sanoo.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kierrätyskeskukset joutuvat usein etsimään toimitilansa asuinkeskusten ulkokehältä tai sieltä, mistä edullisia vuokratiloja sattuu löytymään.

Koronan aikaisessa poikkeustilanteessa varmistettiin ohjein, että jätehuolto toimii. Uudelleenkäyttöpalveluiden tarjonta jäi toimijoiden oman vastuullisuuden varaan.

Hinkkanen toivoo, että tulevaisuuden kiertotalouskeskus integroituisi paikalliseen asuinyhteisöön. Jospa yhden maapallon palvelut saisi tulevaisuudessa helposti ja läheltä?