Varo akkupaloa!

Kolhiintunut litiumioniakku on tulipaloriski. Akun aiheuttamia paloja on sattunut myös kierrätyslaitoksilla.

Elina Saarinen, teksti | Recser ja Destaclean, kuvat

Tulipalo syttyy räjähdyksenomaisesti ja alkaa välittömästi tupruttaa myrkyllistä, polttavan kuumaa savua. Videolla näkyy paksu musta savupilvi, jonka sisällä leimahtelevat liekit.

Ruotsalainen, yli 20 vuotta palomiehenä toiminut Tommy Carnebo esittelee videolta, miltä näyttää litiumioniakkupalo.

”Palosta syntyvä savu on niin myrkyllistä, että jo kaksi tai kolme hengenvetoa voivat aiheuttaa elinikäisiä vaurioita”, Carnebo tietää.

Carnebo kertoo, että litiumionilaitteiden akkupalot ovat yleistyneet Ruotsissa nopeasti. Tulipaloja syttyy myös kierrätyslaitoksissa.

Vioittunut litiumioniakku on aiheuttanut muutaman viime vuoden sisällä vaarallisia tulipaloja muun muassa Göteborgissa ja Landskronassa. Göteborgin kierrätyslaitoksella kaksi henkilöä loukkaantui hengitettyään myrkyllistä palokaasua.

”Tänä syksynä olemme aloittaneet yhteistyön palomiesten, kierrätysyhtiöiden, viranomaisten ja sähköautokauppiaiden kanssa. Kehitämme metodeja akkutulipaloriskien pienentämiseksi”, Carnebo kertoo.

Myös Suomessa on ryhdytty toimiin. Lokakuussa akkukierrätyksen asiantuntijaorganisaatiot kampanjoivat yhdessä paristojen ja akkujen turvallisen kierrätyksen puolesta Zombiakku-kampanjassa.

Kampanjassa olivat mukana YTP, Recser, SER-tuottajayhteisö, ERP Finland, Elker Oy, Suomen Kiertovoima KIVO, Suomen Romukauppiaiden Liitto sekä kaupan alan toimijoista Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa PTY ja Finanssiala. Kampanjaa rahoitti Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Kampanjan yhteistyötahoina toimivat myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK.

”Kampanjan vahvuus on juuri laaja taustajoukko. Nämä tahot pystyvät toimillaan vaikuttamaan ja saamaan huomiota akkupalojen ennaltaehkäisyyn”, kiittelee Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck.

Kampanjassa muistutettiin, että lajittelemalla akut oikein voi ehkäistä vaarallisia tilanteita.

Muun jätteen joukkoon eksynyt akku voi aiheuttaa kurjia seurauksia.

Viipeellä kierrättäjille

Litiumioniakkujen määrän arvioidaan jopa 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Viime aikoina markkinoille on tullut kookkaita akkuja esimerkiksi sähköpolkupyörissä, skoottereissa ja työkaluissa.

”Esimerkiksi Helsingissä on yhteiskäytössä tuhansia skoottereita. Niitä käytetään paljon, joten niiden elinikä on lyhyt. Uskon, että näitä alkaa tulla kohta kierrätysjärjestelmiin”, Carnebo varoittaa.

Hän on äskettäin aloittanut työt kansainvälisessä ajoneuvojen paloturvallisuutta kehittävässä Dafo-konsernissa. Dafo Suomen toimitusjohtaja Hannu Sartovuo tunnistaa ongelman:

”Kierrätysteollisuus ei vielä ole täysin herännyt riskeihin, koska akkuja on vasta alkanut tulla elinkaarensa päähän. Mutta kohta olemme siinä vaiheessa, että tulipaloriski alkaa konkretisoitua myös jätehuoltoketjussa ja kierrätyslaitoksissa.”

Suomessakin väärään paikkaan heitetyt akut ja paristot aiheuttavat jo kuukausittain tuhoisia tulipaloja paitsi kodeissa, myös jätehuollon eri vaiheissa.

Suomessa on sattunut vuoden 2020 alusta lähtien ainakin kaksikymmentä tulipaloa, jotka ovat aiheutuneet väärin käsitellyistä akuista ja paristoista. Lisäksi on lukuisia läheltä piti -tilanteita, joita ei tilastoida.

Eristä palo

Destaclean Oy:n liiketoimintajohtaja Juha Rytkönen kertoo, että konsernissa on ollut vaarallisia tilanteita.

Yhtiö kierrättää Tampereella rakennus- ja purkujätettä. Sen joukossa ei saisi olla minkäänlaista akkujätettä. Joskus rakennus- ja purkutyömailla sattuu kuitenkin lipsahduksia, ja akku lentää väärään astiaan. Rakennusjätteen kierrätyslaitoksella pieniä akkuja ei välttämättä huomata, ja ne saattavat päätyä kierrätysprosessissa murskaimelle asti ja syttyä.

Konserniyhtiö Tehokierrolla sattui Hämeenlinnassa tilanne, että rakennusjätekasaan oli joutunut kolhiintunut akku. Se syttyi tuleen ja sytytti samalla koko rakennusjätekasan palamaan. Onneksi palokunta tuli nopeasti paikalle ja palo saatiin eristettyä. Valvonnasta huolimatta palo syttyi uudestaan 10–12 tunnin päästä.

”Jos akku on kasassa, sitä on mahdotonta ruveta itse sammuttamaan. Tärkeintä on eristää palava kasa muusta jätteestä”, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan akkuturvallisuus ja tulipalojen ehkäisy ovat yhtiön ykkösprioriteetti. Ensi vuonna yhtiön ohjelmassa on turvallisuus- ja onnettomuustilanneharjoituksia ja -koulutusta. Kierrätyslaitokset ottavat myös käyttöön erilaista kalustoa vaaratilanteiden hallintaan.

”Esimerkiksi Hämeenlinnassa on otettu käyttöön vesiastia, jonne voi nopeasti pudottaa syttyneen akun.”

Rytkönen on mukana Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n turvallisuusjaostossa. Hänen mukaansa akkupalojen riskeistä on jaostossa keskusteltu.

Recser Oy:n Liisa-Marie Stenbäck arvioi, että varautumistaso vaihtelee kierrätyslaitoksissa:

”Laitoksissa, missä riskit tunnistetaan, eli paristojen ja akkujen virallisissa käsittelylaitoksissa, on hyvä varautumistaso. Siellä riskit on huomioitu pelastussuunnitelmissa sekä sammutus- ja hälytysjärjestelmissä. Mutta siellä, missä akkuja ei kuuluisi olla jätteen seassa, ei ole kovin hyvin vielä tiedostettu näitä riskejä.”

Keräys- ja kuljetusvaiheeseen on jo kehitetty hyvää ja turvallista kalustoa. Recserin mukaan keräyspisteet ovat olleet kiinnostuneita erilaisista paloturvalaatikoista. Kotimainen Tokset Oy on kehittänyt paloturvakaapin, jossa on alkusammutusjärjestelmä.

Dafo puolestaan on tuomassa markkinoille sensorilla ja sammutusjärjestelmällä varustetun keräyslaatikon, joka tunnistaa jo varhain, jos akku alkaa vikaantua ja lämmetä. Myös laatikkoa kuljettavan rekan kuljettaja voi saada hälytyksen ohjaamoon.

Akut ja paristot palautetaan käytön jälkeen virtanavat teipattuina niille tarkoitettuihin keräysastioihin.

Ei sekajätteeseen

Vaikka markkinoille saatetuista akuista ja paristoista jo noin kolmannes on litiumioniakkuja, virallisiin keräyspisteisiin saaduista akuista ja paristoista näitä litiumioniakkuja on vain viisi prosenttia.

”Irrallisia akkuja on sekajätteessä, sähkö- ja elektroniikkaromussa tai rakennusjätteissä. Jos akku joutuu näihin vääriin paikkoihin, se on turvallisuusriski”, Stenbäck korostaa.

Hän muistuttaa, että litiumioniakku ei parane vanhetessaan. Vaikka akku olisi kalliskin, sitä ei kannata säilyttää vara-akkuna, vaan toimittaa käyttöikänsä lopussa nopeasti kierrätykseen.

Akut ja paristot tulee toimittaa käytön jälkeen virtanavat teipattuina niille tarkoitettuihin keräysastioihin, eli niitä myyviin kauppoihin. Isot litiumioniakut kuten sähköpyörien ja työkalujen akut voi palauttaa kunnallisiin vaarallisen jätteen keräyspisteisiin.

Koko jätehuoltoketjun turvallisuus lähtee siis jätteen syntypaikalta. Lajittelijalla on suuri vastuu, myös rakennus- ja purkutyömailla.

”Se tuntuu rakennustyömaalla pieneltä asialta, mutta pieni huolellisuus ja lajittelutarkkuus työmaalla parantavat koko tuotanto- ja jätehuoltoketjun turvallisuutta olennaisesti”, Rytkönen korostaa.

Lue lisää:
https://zombiakku.fi/
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-turvallinen-kayttaminen

Artikkeli on luettavissa 9.12. ilmestyvässä Uusiouutiset-lehdessä, josta löydät laajan juttukimaran numeron teemoista: Digitalisaatiosta, arvoaineista, sähkö- ja elektroniikkaromusta, akuista, haitta-aineista sekä keräyksestä ja kierrätyksestä. Lehden voit tilata tästä, 17.12. mennessä tilanneille kestotilaus nyt tarjoushintaan 59 euroa/vuosi. Tilaajien käytössä on myös kattava juttuarkistomme vuodesta 2015 saakka!