Kiertotaloudessa tavarat ja palvelut muodostavat yhteisen tarinan

Kiertotalous on talouden siirtymä, jossa liiketoimintamallit kehittyvät tuottavammiksi ja samalla ympäristöhaitat vähenevät. Kiertotaloudessa alkuperäinen materiaali voidaan käyttää jopa useita kertoja tuotannossa ja se voi kiertää myös eri teollisuuden aloilla. Näin maapalloa rasittava ylikulutus saadaan paremmin hallintaan ja yritykset saavat samalla kehittää edelleen toimintaansa esimerkiksi tuotteiden kestävyyden osalta, sivuvirtojen hyödyntämisessä ja materiaalin tai tuotteen kiertoon palauttamisessa.

Kaapin alku tuotetarinaan on puusepän työpajalla

Puuseppä valmistaa kaappeja puumateriaalista. Kiertotaloudessa puuseppä antaa ostajalle mahdollisuuden palauttaa kaapit, jotka maalataan tai uudistetaan tarpeen mukaan ja kaapit laitetaan uudelleen myyntiin.

Puuseppä voi myös purkaa kaapit ja käyttää ne suurelta osin raaka-aineena uusiin tuotteisiin. Puuseppä jatkaa tuotekierrosta tulleiden isojen puukappaleiden käyttöä raakamateriaalina ja sahaa niistä osat säilytyslokerikkoon. Säilytyslokerikko on jälleen palautettavissa puusepälle, joka joko jälleenmyy sen tai purkaa uudelleen osiksi. Pienet sivuvirrat, kuten ylijäämäpalat ja sahajäte, voidaan käyttää työpajan lämmitykseen energiana.

Mikäli tuotetta ei palauteta niitä vastaanottavalle tuottajalle tai tuotteen kierrätykseen erikostuneelle toiselle toimittajalle, vaan kuluttaja toimittaa sen vaikkapa keräyspisteeseen, tuotteen kierrätysmahdollisuus pienenee. Tarvitsemme siis kiertotaloudessa kaikille tuotteille ja materiaaleille niihin erikoistuneita jatkohyödyntäjiä, jotka pitävät tuotteita ja materiaaleja kierrossa ja arvoketjussa mahdollisimman pitkään.

Kierrätyskeskusyhteistyö luo mahdollisuuden symbioosiin ja palveluinnovaatioihin

Jatketaan esimerkkiä olettamalla, että puuseppä ja kierrätyskeskus sijaitsevat samassa toimitilassa. Näin puuseppä saa muitakin käytettyjä puutavaroita käyttääkseen kuin omavalmistamia tuotteitaan. Kuluttajien on helppo tuoda tai järjestää kaapin toimitus kierrätyskeskukseen, jolloin ketju on todennäköisimmin toimiva. Puusepän toiminnasta syntyvä sahajäte ja muu polttoon soveltuva biopohjainen materiaali on hyödynnettävissä energiaksi kahdelle yritykselle. Vähitellen tästä synergiasta voi kehittyä esimerkiksi puumateriaaleihin erikostuneiden kiertotalousyritysten keskittymä, jotka toimivat symbioosissa.

Esimerkissämme kehitystarina voi edetä siten, että kun puusepänverstas omistaa erilaisia pienkoneita, niitä voitaisiin vuokrata asiakkaille tai asiakas voisi tulla työstämään omia projektejaan verstaalle. Ajatusta voidaan kehittää eteenpäin, voidaan järjestää puusepäntaitojen pienkursseja, tarjota pajaa ja sen ympärillä olevia kumppaniyrityksiä nähtävyydeksi matkailijoille, videoida pajan ja sen ympäristön toimintaa markkinointimielessä tai kehittää myös videoista tuotteita, jopa kansainväliseen levitykseen. Kiertotaloudessa yhteistyössä on voimaa, verkostojen ja toimitusketjujen merkitys korostuvat entisestään.

Henri Miilumäki ja Anne-Marie Tuomala

Henri Miilumäki on insinööri amk-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmassa Sustainable Solutions Engineering. Hän on kiinnostunut uusista kestävän kehityksen ja kiertotalouden ratkaisuista. etunimi.sukunimi@student.lab.fi

Anne-Marie Tuomala on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä ja hän opettaa kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. etunimi.sukunimi@lab.fi

Kuva: Emily Lee. Kierrätyskeskusyhteistyö auttaa pitämään puun arvoisessaan käytössä.