”Uskon, että opinnäytetyö vaikutti myönteisesti siihen, että sain työpaikan” – Korkeakoulujen opinnäytetyökisan finalistit tutkivat kiertotaloutta monipuolisesti eri aloilta

Korkeakouluopiskelijoiden kiertotalousaiheisista 27 opinnäytetyöstä Jätehuoltoyhdistys palkitsi lopulta kuusi. Opinnäytetyökisan finalistit tutkivat kiertotaloutta monipuolisesti eri aloilta.

”Jokaisen esitys on erinomainen ja olette tutkineet kiinnostavia, tärkeitä, kiertotalouteen liittyvä asioita. Erinomaista työtä!”

Näiden sanojen saattelemana Jätehuoltoyhdistyksen opinnäytetyökisan arviointiraadin puheenjohtaja Johanna Alakerttula ojensi palkintostipendit kuudelle opiskelijalle Aalto-yliopiston Kandidaattikeskuksessa toukokuun lopussa. Nämä kuusi raati oli valinnut finaaliin pitchaamaan opinnäytetyönsä

Finaalissa omat opinnäytetyönsä pitchasivat ammattikorkeakoulusarjassa Susanna Ainesmaa, Pauliina Oksanen ja Sirpa Vauhkala. Maisteritutkielmien, pro gradujen ja diplomitöiden sarjassa työnsä esittelivät Linnea Harala, Paula Kosonen ja Mikko Sairanen. Kaikki saivat palkinnon.

Opinnäytetöitä arvioinut raati punnitsi töiden vaikuttavuutta, uutuusarvoa sekä sitä, kuinka kukin työ edistää kiertotaloutta.

Oman sarjansa voittajiksi raati nosti neljännen tuhannen euron palkinnolla Sirpa Vauhkalan ja Paula Kososen.

Lisää kiertotaloutta opintoihin

Sirpa Vauhkala on valmistunut vestonomiksi. Hänen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä Metropoliaan tutki, kuinka vastuullisuus ja kiertotalous ilmenevät toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteissa ja toimeenpanossa tekstiili- ja muotialalla.

Toisella asteella noin 30 oppilaitosta Suomessa järjestää alan koulutusta. Alalle valmistuu noin 400 perustutkinnon suorittanutta vuosittain.

Tekstiili- ja muotiala on isojen vastuullisuusmuutosten edessä. Poistotekstiilien erilliskeräys alkaa Suomessa jo ensi vuonna. Muotialaan kohdistuu muutenkin suuria odotuksia siirtyä entistä kestävämpiin toimintamalleihin.

Alan tutkintoperusteita ollaan juuri uudistamassa, joten Vauhkala halusi selvittää, millaisia vastuullisuutta korostavia käsitteitä löytyy ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteissa, tutkintojen osissa ja osaamisen kuvauksissa.

Vauhkala teki teemahaastattelut sekä dokumentti- ja käsiteanalyysin. Hän kävi systemaattisesti läpi kolmisensataa sivua tutkintokuvauksia.

Kävi ilmi, että laatu, tuotevastuu ja kuluttajansuoja muodostavat alan tutkintojen perustan. Sen sijaan esimerkiksi jätteen synnyn ehkäisyyn, tekstiilien erilliskeräykseen ja kierrätykseen viitattiin erittäin vähän, samoin kiertotalouteen ja kiertotalouden palveluihin.

Vauhkalan opinnäytetyön tulokset ovat vaikuttaneet juuri lausuntokierroksella olevaan perustutkintouudistuksen sisältöön. Uudistuksessa on saatu mukaan vastuullisuuteen, kiertotalouteen ja jätteen synnyn minimointiin ja käsittelyyn liittyviä asioita. Pakolliseen tutkinto-osaan on lisätty enemmän vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseen. Kierrätystekstiilien lajittelu on valittavissa tutkinto-osaksi. Termistöjä on yhtenäistetty ja kierrätykseen ja lajitteluun liittyvää termistöä on lisätty tutkinto-osiin. Samoin viittauksia jätelainsäädäntöön on täsmennetty.

”Alalle valmistuu noin 400 perustutkinnon suorittanut opiskelijaa vuosittain. Jos opintosisältöjä pystytään muokkaamaan enemmän kiertotaloutta ja vastuullisuutta painottaviksi, tämä vaikuttaa isosti heidän osaamiseensa”, Vauhkala näkee.

Opinnäytetyön tuloksia ja kokemuksia perustutkintouudistuksesta voidaan hyödyntää myös sitten, kun ammatti- ja erityisammattitutkintoja aletaan uudistaa.

Vauhkala kertoo, että häntä kiinnostaa digitalisaation ja kiertotalouden edistäminen vaatetuksessa.

”Mielessäni ovat jatko-opinnot, koska aineistoa on”, Vauhkala kertoo.

Kallis hinta esteenä

Toisen sarjan voittanut Paula Kosonen teki diplomityönsä Tampereen yliopistolle biotekniikasta. Hän teki erittäin kattavan teknologis-taloudellisen katsauksen hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisteknologioista (CCU, carbon capture and utilisation) ja tarkasteli prosessien kannattavuutta.

”CCU on potentiaalista bisnestä, koska siinä hiilidioksidi hyödynnetään varastoinnin sijasta uusissa tuotteissa ja prosesseissa. Jos hyödynnettävä hiilidioksidi on vielä biopohjaista, voidaan saavuttaa hiilipäästöiltään jopa negatiivisia tai vähintään hiilineutraaleja ratkaisuja”, Kosonen perustelee.

Hän tarkasteli työssään hiilidioksidin muuntoteknologioita, etenkin kemiallista absorptiota, koska se on tunnettu prosessi, jonka termodynamiikka on hyvin tiedossa. Öljyteollisuus on käyttänyt teknologiaa jo 60 vuotta. Nykyprosessi on kuitenkin ympäristölle haitallinen ja kallis, joten uudet menetelmät olisivat tervetulleita.

Kosonen keskittyi työssään kaasufermentointiin, joka on varioitavissa raaka-ainekaasun ja lopputuotteen osalta. Kosonen pohjasi laskelmat siihen, että sellutehtaan biomassakattilan savukaasuista tehtäisiin bioetanolia. Hän laski investointi- ja operointikulut prosessille eri parametrein.

Tulosten perusteella etanolin litrahinta jäisi kauas markkinahinnoista. Prosessia olisi vaikea saada kannattavaksi, koska etenkin vedyn tuotannosta eli elektrolyysistä aiheutuu suuret kustannukset.

Yhdessä vaihtoehdossa saatiin kuitenkin positiivinenkin kassavirta sekä realistinen, joskin pitkä, takaisinmaksuaika.

”Hiilidioksidin talteenotto on potentiaalinen teknologia tulevaisuudessa. Jos talteenottoteknologioita haluttaisiin nopeasti käyttöön, olisi keskityttävä kehittämään liuottimia ja katalyyttejä kemialliseen absorptioon. Vedyn tuotannossa odotetaan vielä läpimurtoja”, Kosonen summaa.

Opinnäyte poiki työpaikan

Jätehuoltoyhdistyksen raati piti Kososen työtä hyvin kattavana ja ansiokkaana. Raadin jäsen Maija Holma muistutti, että biogeenisen hiilidioksidin lähteenä voisi olla myös jätevoimala.

JHY palkitsi työn neljän tuhannen euron palkinnolla.

”Minustakin tämä oli hyvä työ ja olin saanut positiivista palautetta, mikä antoi pitchaukseen itsevarmuutta”, Kosonen totesi esityksensä jälkeen.

Hän teki diplomityönsä Valmetille ja sai myöhemmin myös työpaikan yhtiöstä, vaikkakin toisessa tiimissä.

”Uskon, että opinnäytetyö vaikutti myönteisesti siihen, että sain työpaikan. Nykyinenkin työni liittyy tavallaan kiertotalouteen: Suunnittelen sellutehtaan hajukaasulaitteistoja. Kun ennen rikkipitoiset kaasut johdettiin pahimmillaan suoraan taivaalle, niin nykyisin niistä voi prosessoimalla saada vähintään lämpöä ja parhaimmillaan jopa rikkihappoa.”

”Onnistui tavoitteissa”

Jätehuoltoyhdistys järjesti opinnäytetyökisan nyt ensimmäistä kertaa. Kisan lisäksi yhdistys tukee alan tutkimusta stipendein.

”Halusimme kokeilla uudenlaista tapaa tuoda esiin opinnäytetöitä ja kiertotaloutta opiskelijoiden näkökulmasta, tehdä tunnetuksi uutta tutkimusta ja yhdistää opiskelijat alan verkostoon”, Alakerttula perustelee.

Hänen mukaansa kisa täytti odotukset:

”Kisan taso oli hyvä. Työt käsittelivät kiertotaloutta kattavasti ja monesta näkökulmasta. Vuorovaikutteisuus ja keskusteleva ote toteutuivat, mikä oli meidän tavoitteemmekin.”

Pääpalkinnon yliopistosarjassa pokannut Paula Kosonen pitää kisamuotoa hyvänä:

”Siihen verrattuna, että olisin hakenut stipendiä, täällä verkottuu ja saattaa sattumalta tavata ihmisiä, joiden kanssa on jotain annettavaa puolin ja toisin.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti.

Kuva: Elina Saarinen. Opinnäytetyökisan finaalissa esiintyneet opiskelijat yhteiskuvassa.