Suomi ja 17 muuta jäsenmaata jäivät jälkeen kierrätystavoitteissa – Komissio suosittelee Suomelle jätteenpolttoa vähentäviä toimia

Suomella on isoja vaikeuksia päästä yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen sekä kierrättää tarpeeksi muovipakkausjätettä.

EU:n jätepuitedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Suomessa kierrätysaste on pysynyt noin 40–42 asteen tuntumassa jo vuodesta 2015 saakka, eli kierrätysaste ei ole juurikaan kohentunut.

Myös muovipakkausten kierrätyksessä Suomella on vaikeuksia saavuttaa vuoden 2025 50 prosentin kierrätystavoitetta.

Suomi kierrätti vuoden 2020 tilastojen mukaan hieman yli 39 prosenttia muovipakkauksistaan. Ympäristöministeriö on sittemmin kehittänyt laskentametodiaan, ja uuden metodin mukaan kierrätysaste olisi ollut tuolloin vain 26 prosenttia.

Tiedot ovat muutaman vuoden takaa, sillä tilastoinnissa ja raportoinnissa on viive. Viimeisimpien tietojen mukaan muovipakkausjätteen kierrätysaste on Suomessa sittemmin kohentunut, mutta 50 prosentin kierrätysastetavoitteesta ollaan silti vielä kaukana.

Monet suosituksista on jo tehty

Huono kehitys on vienyt Suomen Euroopan komission tarkkailulistalle eli niin sanottuun varhaisvaroitusmenettelyyn (early warning). Komissio julkaisi tänään (8.6.23) suosituksensa siitä, mitä Suomessa täytyisi tehdä, jotta kierrätysaste kohenisi nopeasti.

Komission virkamieslähteen mukaan komissio suosittelee Suomelle kolmenlaisia toimia.

Ensinnäkin, yhdyskuntajätteen ja etenkin biojätteiden ja muovipakkausjätteiden erilliskeräystä tulee lisätä Suomessa.

Viimeisten jätelakimuutosten myötä erilliskeräys onkin laajentumassa Suomessa. Biojätettä ja pakkausjätteitä aletaan vaiheittain erilliskerätä kotitalouskiinteistöiltä ja myös elinkeinoelämästä, mutta nämä muutokset näkyvät kierrätystilastoissa viipeellä.

Toiseksi, Suomen on otettava käyttöön taloudellisia ohjauskeinoja, jotka ohjaavat jätettä pois energiakäytöstä.

Suomessa poikkeuksellisen suuri osuus yhdyskuntajätteestä ohjautuu jätteenpolttolaitoksiin, joissa sillä tuotetaan lämpöä ja sähköä. Yhdyskuntajätteestä yli 57 prosenttia poltetaan Suomessa, kun EU-keskiarvo on 26%.

Komission virkamies sanoo taustakeskusteluissa, että taloudellisten ohjauskeinojen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa jätteenpolttoveroa, jota on Suomessa selviteltykin.

Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi jonkinlainen poltettavaa jätettä koskeva lisämaksu, joka ohjaisi kierrätyskelpoista jätettä polton sijasta kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön. Etusijajärjestyksen mukaan parasta olisi jätteen synnyn ehkäisy.

Taloudellisten ohjauskeinojen valinta ja toteutus jäävät Suomen omaan poliittiseen päätösvaltaan.

Kolmanneksi komissio suosittelee asukkaille suunnattuja kampanjoita ja neuvontaa, jotta suomalaiset saisivat tietoa erilliskeräyksen ja kierrätyksen hyödyistä.

Tällaisia neuvontakampanjoita Suomessa on viime vuosina toteutettu lukuisia, niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Biojätettä löytyy silti yhä sekajätteen joukosta. Tyypillisesti sekajätteestä on väärin lajiteltua biojätettä alueesta riippuen jopa 20–35 prosenttia.

Hyvää kehitystä

Suomi on kuitenkin myös onnistunut monella jätehuoltoalueella.

Erityisen hienosti Suomessa toimii juomapakkausten panttijärjestelmä, jonka kautta pullot ja tölkit palautuvat ennätyksellisen hyvin uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Myös kotimainen kuormalavojen uudelleenkäyttöjärjestelmä saa komissiolta kehuja.

Suomi on myös onnistunut saavuttamaan pakkausjätteen kokonaiskierrätysasteen (65 prosenttia) jo muutaman vuoden etuajassa.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on pystynyt erittäin nopeasti käytännössä lopettamaan jätteiden viennin kaatopaikoille. Vielä vuonna 2010 kaatopaikalle päätyi 200 kiloa yhdyskuntajätettä per asukas. Vuonna 2017 kaatopaikalle ei enää viety juuri lainkaan yhdyskuntajätettä.

Suomi on rakentanut viime vuosina jätteenpolttokapasiteettia kaatopaikkasijoituksen sijasta. Jätettä on hyödynnetty Suomessa energiana. Jätevoima on osittain korvannut fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä ja turvetta.

Punaisella listalla kymmenen maata

Suomi ei ole ainoa jäsenmaa, joka on vaikeuksissa jätteen kierrätystavoitteiden kanssa.

Vain yhdeksän EU-jäsenmaata näyttää saavuttavan EU:n asettamat tavoitteet yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteiden kierrätykselle vuoteen 2025 mennessä.

Samassa veneessä Suomen kanssa ovat myös Ranska, Ruotsi, Portugali, Espanja, Latvia, Irlanti ja Viro. Näillä mailla on hankaluuksia saavuttaa joko yhdyskuntajätteen tai pakkausjätteiden kierrätysaste.

Kymmenen maata on vielä suuremmissa ongelmissa. Malta, Kroatia, Puola, Romania, Bulgaria, Unkari, Kreikka, Kypros, Slovakia ja Liettua ovat komission varhaisvaroitusmenettelyssä niin sanotulla punaisella listalla. Tämä tarkoittaa, että maat nojaavat jätehuollossaan vielä huomattavan paljon jätteiden kaatopaikkaamiseen, eikä kierrätys ole edennyt riittävästi.

Komission virkamieslähde toteaa, ettei komissio ole lainkaan tyytyväinen siihen tahtiin, kuinka kierrätyksen edistäminen on jätemaissa edennyt. Liian moni maa vie yhä huomattavan osan jätteistään kaatopaikalle, ja osa jäsenmaista vain kuljetuttaa jätteensä muualle poltettavaksi.

Jätteiden viennin tulisi virkamieslähteen mukaan olla poikkeustoimi. Jokaisen jäsenmaan täytyisi lähtökohtaisesti pyrkiä rakentamaan itse tarvitsemansa jätteenkäsittelykapasiteetti.