(Tilaajille.) Kuinka akkujen ja paristojen keräyksestä, kierrätyksestä ja jätehuollosta aiheutuvat kulut jaetaan oikeudenmukaisesti niin, että markkinat toimivat reilusti? Miten saadaan…
Akku voi leimahtaa vaarallisesti – riskeihin pitää varautua jo ennalta
Akkuturvallisuus ei ole vain teollisuuden työpaikkojen asia, vaan se koskettaa kaikenlaisia aloja. Riskeihin pitää varautua ennakolta – akkupalot ovat usein hyvin rajuja, ja ne tuottavat myrkyllisiä päästöjä.
Porakoneen akku syttyi tuleen parvekkeella, sähköpotkulaudan akku syttyi palamaan varastossa, sähköskootterin akku syttyi tuleen kellarissa.
Uutiset akkupaloista kertovat paitsi akkukäyttöisten laitteiden yleistymisestä, myös niiden aiheuttamien tulipalojen määrän kasvusta.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan akkupalojen määrä on kaksinkertaistunut 2020-luvulla. Niitä sattuu jo enemmän kuin perinteisistä sähkölaitteista aiheutuneita tulipaloja.
Monilla toimialoilla käytetään akkukäyttöisiä työkaluja ja laitteita. Ladattavien sähkölaitteiden litiumioniakut kulkevat mukana myös puhelimissa, läppäreissä ja kulkuvälineissä. Niitä säilytetään, ladataan, käytetään ja ladataan taas.
Arvioi akkuriskit
Akkuturvallisuus kuuluu osaksi työpaikan riskienhallintaa, perehdytystä, työnopastusta ja ohjeistusta, painottaa Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Petri Pakkanen. Hän puhui aiheesta viime vuoden lopulla järjestetyssä akkuturvallisuuden koulutuspäivässä.
Pakkanen rinnastaa akkuturvallisuudesta huolehtimisen työpaikoilla kemikaaliturvallisuuteen. Kemikaaliluetteloon kirjataan työssä käytettävät kemikaalit, joille altistuminen voi aiheuttaa terveys- tai turvallisuusriskin.
Yhtä lailla pitää olla perillä työpaikalla käytettävistä ja säilytettävistä akuista, pienakuista ja paristoista.
”Täytyy tietää, missä akkuja ja paristoja säilytetään, minkä ikäisiä ne ovat, mikä niiden kapasiteetti on, mihin niitä käytetään, missä ja miten niitä ladataan”, Pakkanen sanoo.
”Myös yhteisillä työpaikoilla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tulisi tietää, mitä riskejä työpaikalle tuodaan, ja määritellä esimerkiksi turvalliset latauspaikat.”
Käytä vain ehjää akkua
Akkupalo syttyy usein latauksen aikana, joten turvallisinta on ladata akku valvotusti. Paikan pitää paloturvallinen, eli lähellä ei saa olla tekstiilejä tai muuta helposti syttyvää. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos akku jostain syystä jätetään lataukseen ilman valvontaa.
Akkupalot ovat yleensä nopeita, rajuja ja vaikeasti sammutettavia. Palovammojen lisäksi vaarana on altistuminen akun myrkyllisille nesteille ja savukaasuille.
Palon vakavuus riippuu akun koosta, kertoi koulutuspäivässä puhunut ylitarkastaja Jukka Lepistö Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta Tukesista. Matkapuhelimen akkupalo ei kestä kauan, mutta akkuporakoneen akun tai sitä suuremman akun palo on pidempiaikaisempi ja aggressiivisempi.
Lepistö kehottaa etenkin isommissa akkupaloissa soittamaan aina hätänumeroon.
”Esimerkiksi polkupyörän tai skuutin akkupalo on todella räyhäkäs, siitä syntyy kaikenlaista räiskettä. Akkupalon ongelma on, että se tuottaa itse palamiseen tarvittavan hapen, ja jos ympärillä on helposti palavaa tavaraa, sammuttaminen on hyvin hankalaa.”
Happea vapautuu akun sisältämistä metallioksideista.
Tukes ja Pelastusopisto testasivat eri menetelmiä litiumioniakkupalon sammuttamiseksi vuonna 2021. Palo ei sammunut välittömästi millään testissä käytetyllä sammuttimella eikä vesiruiskusammutuksella. Paras tulos saatiin upottamalla akku veteen.
Kierrätä akku oikein
Esimerkiksi akkuporakonetta työssään käyttävän kannattaa tarkistaa akun kunto ennen jokaista käyttökertaa. Akkua ei pidä käyttää, jos sen kapasiteetti on selvästi heikentynyt, se kuumenee epätavallisen paljon, latautuu epätasaisesti tai on vaurioitunut.
Vauriot voivat näkyä kolhuina, halkeamina, turvotuksena tai vuotoina. Myös akusta lähtevät hajut ja käryt sekä epätavalliset äänet ovat vakava varoitusmerkki.
Kun akku on tullut elinkaarensa päähän, sen navat peitetään teipillä tai eristeellä oikosulun estämiseksi. Elokuussa 2025 voimaan astunut EU:n akkuasetuksen vaatimus velvoittaa sekä yritykset että kuluttajat lajittelemaan akut ja paristot erilleen muista jätteistä sekä toimittamaan ne keräyspisteisiin.
Jos käytöstä poistettuja akkuja ei heti toimiteta kierrätykseen vaan niitä välivarastoidaan työpaikalla, akkuihin on hyvä merkitä, että ne on poistettu käytöstä. Keräyspisteeseen vientiä odottavat akut säilytetään paloturvallisessa astiassa erillisessä, viileässä ja kuivassa tilassa.
On hyvä muistaa, että käytöstä poistetutkin litiumioniakut ja -paristot voivat herätä henkiin ja aiheuttaa tulipalon.
Suomessa raportoidaan keskimäärin yksi käytöstä poistetun akun tai pariston aiheuttama tulipalo kuukaudessa. Todellisuudessa ”zombiakkujen” aiheuttamia vaaratilanteita sattuu tätäkin enemmän, sillä kaikki tapaukset eivät tule pelastuslaitosten tietoon.
Ylivoimaisesti eniten akku- ja pariston aiheuttamia tulipaloja syttyy väärän lajittelun seurauksena, mikä aiheuttaa vaaratilanteita myös jätekuljetuksissa ja kierrätyslaitoksissa.
Akkuturvallisuus tutuksi työpaikoilla
Työturvallisuuskeskus on käynnistänyt akkuturvallisuushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä akkuturvallisuuteen liittyvää tietämystä työpaikoilla sekä vähentää akkujen aiheuttamia onnettomuuksia ja vahinkoja.
Materiaalia ja työkaluja kootaan akkuturvallisuus.fi-sivustolle, josta löytyy muun muassa pikaohje vaurioituneen akun ja pariston käsittelyyn sekä akkuturvallisuuden tarkistuslista.
Maksuttoman Akkuturvallisuus osaksi riskinarviointia -lyhytkurssin voi suorittaa itsenäisesti verkossa alle puolessa tunnissa.
Vaikka hankkeen päähuomio on työpaikkojen turvallisuudesta, sen vaikutusten toivotaan heijastuvan myös koteihin, toteaa Työturvallisuuskeskuksen eritysasiantuntija Petri Pakkanen.
”Omaan toimintaani hanke on jo vaikuttanut niin, että mietin entistä tarkemmin, millaisissa olosuhteissa laitteita lataan. Esimerkiksi puhelinta en enää jätä yöksi lataukseen yöpöydälle, vaan lataan sen jo illalla.”
Vuoden 2026 loppuun kestävässä hankkeessa ovat mukana myös muun muassa Tukes, SPEK, Työterveyslaitos, Akkukierrätys Pb oy, Recser oy sekä useat työmarkkinajärjestöt.
Lisää aiheesta: akkuturvallisuus.fi, zombiakku.fi
Teksti: Helinä Kujala
Kuva: Adobe Stock. Työturvallisuuskeskus on käynnistänyt akkuturvallisuushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä akkuturvallisuuteen liittyvää tietämystä työpaikoilla sekä vähentää akkujen aiheuttamia onnettomuuksia ja vahinkoja.

















