Alan yhteinen visiopaperi: Biokaasun tuotanto kasvatettava neljään terawattituntiin

Suomi voisi tuottaa etenkin maatalouden sivuvirtoja kierrättämällä peräti neljän terawattitunnin edestä biokaasua vuonna 2030.

Samalla vahvistuisivat kansallinen energiaomavaraisuus ja ruoantuotannon huoltovarmuus, sillä biokaasulaitosten tuottamilla kierrätyslannoitteilla voisi korvata mineraalilannoitteita.

Bio- ja energia-alan ja elinkeinoelämän yhteisöt julkaisivat 14. elokuuta 2024 visiopaperin. Allekirjoittajina on seitsemän toimialajärjestöä.

Järjestöt esittävät, että biokaasun neljän terawattitunnin tuotantotavoite kirjattaisiin energia- ja ilmastostrategiaan ja teollisuuspoliittiseen strategiaan. Olisi myös laadittava kansallinen biokaasustrategia vuoteen 2035.

Biokaasuvision 2030 ovat laatineet yhdessä Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry.

Viisi tuhatta uutta työpaikkaa

”Visiopaperiin olemme koonneet listausta biokaasun käytön ja tuotannon tuomista hyödyistä. Biokaasu on muutakin kuin energiaratkaisu. Sillä on vaikutusta maatalouden lannoitekäyttöön, ruoantuotantoon ja kannattavuuteen. Biokaasun avulla voidaan välttää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä fosforin ja typen kierrätystä”, listaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä ja jatkaa:

”Biokaasun tuotanto synnyttää uusia työpaikkoja eri puolille Suomea. Biokaasun neljän terawattitunnin tuotantotavoite tarkoittaisi toteutuessaan yli viittä tuhatta uutta työpaikkaa Suomeen.”

Biokaasulaitoshankkeiden työllistävät vaikutukset kohdistuisivat maatalousvaltaisille paikkakunnille ja haja-asutusalueille, joilla ne toisivat kipeästi kaivattua uutta liiketoimintaa.

Virolainen-Hynnä muistuttaa, että biokaasulle on kysyntää Suomessa niin raskaassa liikenteessä, merenkulussa kuin teollisuudessakin. Jos kotimaan tuotantoa ei saada kasvatettua, kysyntä kohdentuu tuontikaasuun.

Typpi ja fosfori kiertoon

Biokaasu on malliesimerkki kiertotaloudesta. Orgaaniset jätteet ja sivuvirrat kuten lanta ja kasvibiomassat sopivat syötteeksi biokaasulaitoksiin, jossa ne voidaan kierrättää uusiutuvaksi energiaksi sekä kierrätyslannoitteiksi ja maanparannusaineiksi.

Vision tekijät laskevat, että nelinkertaistamalla biokaasun tuotantomäärä voitaisiin kierrättää fosforia ja typpeä yli 20-kertainen määrä.

Neljän terawattitunnin biokaasun tuotanto kierrättäisi fosforia yli 9 700 tonnia.

Vertailuluvuksi sopii tieto, että Suomessa myydään mineraalilannoitefosforia lähes 12 000 tonnia vuosittain. Kierrätys voisi teoriassa korvata leijonanosan mineraalilannoitteista.

Typpimineraalilannoitteita käytetään noin 140 000 tonnia. Biokaasun tuotanto korvaisi osan tästä, sillä typen kierrätys lisääntyisi yli 37 000 tonniin.

Yli 60 biokaasuhanketta vireillä

Vuonna 2022 Suomessa tuotettiin biokaasua 0,9 terawattituntia (TWh). Teoreettinen vuosituotantopotentiaali on kuitenkin peräti 24 TWh ja teknis-taloudellinenkin potentiaali kymmenen TWh.

Suomessa on vireillä yli kuusikymmentä biokaasulaitoshanketta. Investointien kokonaissumma nousee yli 600 miljoonan euron.

Asiantuntijat arvioivat, että biokaasulaitosinvestoinneissa kuten bioalalla yleensäkin hankkeiden kotimaisuusaste on poikkeuksellisen korkea.

”Biokaasuhankkeiden kotimaisuusaste on 81 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että iso osa investointieuroista jää hankkeen elinkaaren aikana Suomeen, mikä on positiivista kansataloudelle”, sanoo johtava asiantuntija Leo Bergman Gaia Consultingista, joka on parhaillaan tekemässä koontia vihreän siirtymän hankkeiden aluetalousvaikutuksista.

Suuri osa hankkeista on kuitenkin vielä esiselvitys- tai suunnitteluvaiheessa.

”Ydinkysymys on, mitä voimme maana tehdä, jotta hankkeet oikeasti toteutuvat”, Bergman tiivistää.

11 toimenpidettä

Biokaasuvision allekirjoittajat listaavatkin tähän keinoja.

Visiopaperi kirjaa yksitoista konkreettista toimenpide-ehdotusta viidellä osa-alueella.

Biokaasun saatavuus tulisi varmistaa laajalla jakeluverkolla. Konkreettisena ehdotuksena visio ehdottaa, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön vuoteen 2027 mennessä viisi biometaanin verkkoonsyöttöpaikkaa.

Visiopaperin allekirjoittajat korostavat, että investointisuunnitelmien toteutuminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä ja toimintaympäristön ennakoitavuutta.

Energia- ja investointitukipolitiikka on ollut viime vuosina poukkoilevaa.

Investointipäätöksiä syksyllä

Suomen Lantakaasun Janika Keinänen sanoi biokaasuvision julkaisuwebinaarissa 14. elokuuta, että pitää biokaasun kotimaisen tuotannon merkittävää lisäämistä täysin mahdollisena.

Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu suunnittelee parhaillaan useita hankkeita, joiden tavoitteena on yhden terawattitunnin tuotanto.

Terawattitunnin saavuttaminen edellyttää satojen miljoonien investointeja. Tämän syksyn aikana on tarkoitus tehdä ensimmäiset investointipäätökset.

”Kuten biokaasuvisiossa todetaan, liiketoiminnan kehittäminen edellyttää parempaa ennakoitavuutta. Esimerkiksi jakeluvelvoitteisiin sekä energia- ja investointitukiin on kohdistunut lähiaikoina isoja muutoksia. Suuret muutokset vaikuttavat siihen, kuinka isoja hankkeita voi viedä maaliin tai käynnistää tulevaisuudessa”, Keinänen totesi webinaarissa.

Hiilineutraali polttoaine

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoi samassa webinaarissa toivovansa, että kaasukuorma-autojen hankintatuki jatkuisi ainakin vuoden 2027 loppuun asti.

Suurin osa Suomessa ammattiliikenteessä olevista raskaista ajoneuvoista käyttää vielä dieseliä. Kaasukäyttöisten autojen lukumäärä on kuitenkin kasvussa. Viime vuoden lopussa kaasukäyttöisiä raskaita ajoneuvoja oli Suomessa noin 460 kappaletta.

”Toivomme EU:lta teknologianeutraalia suhtautumista käyttövoimaan. Suomi voisi vaikuttaa EU:ssa siihen, että kestävä biometaani ja biopolttoaineet luokiteltaisiin ajoneuvojen päästöraja-arvolainsäädännössä hiilineutraaleiksi polttoaineiksi”, Herrala nosti esiin.

Myös laivaliikenne kaipaa vaihtoehtoisia hiilineutraaleja polttoaineita.

Suomen Varustamojen ympäristöasioiden erityisasiantuntija Mats Björkendahl muistutti biokaasuvision julkistuksessa, että Suomen ulkomaankaupasta 95 prosenttia kulkee meritse.

”Kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa tulee olemaan fossiilittomien polttoaineiden saatavuus. Biometaanin jakeluinfrastruktuurin on oltava riittävällä tasolla.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock. Biokaasun tuotannon lisääminen vaatii alan toimijoilta investointeja, mikä puolestaan edellyttää lainsäädännön ja toimintaympäristön ennakoitavuutta, korostaa Biokaasuvisio2030.