Biojätteet talteen joka kodista

Suomalaiselle taajama-asukkaalle on tiedossa entistä parempi jätehuollon palvelutaso, jos tutkimusraportin ehdotukset toteutuvat: Kierrätysjätteiden erilliskeräysastia löytyy jatkossa läheltä, parhaimmillaan omasta pihasta.

Elina Saarinen

Kuinka Suomi pääsisi yhdyskuntajätteen kierrätysasteessa nykyisestä 41 prosentista 55 prosenttiin vuonna 2025 ja 65 prosenttiin vuonna 2030? Näihin EU-tavoitteisiin pääseminen edellyttää huomattavia muutoksia jätehuollon nykyjärjestelmään, totesi valtioneuvoston teettämä kansainvälinen tutkimus kierrätyksen lisäämisen toimenpiteistä ja vaikutuksista Suomessa (JÄTEKIVA-hanke).

Biojätettä ei enää jatkossa ole kenenkään varaa heittää sekajäteastiaan, jos tahdomme nostaa kierrätysastetta. Tutkimuksen tulos on, että biojätteen erilliskeräys on ulotettava Suomen kaikille kiinteistöille. Tämä tarkoittaa, että jokaisen suomalaisen on lajiteltava biojätteensä joko omaan jäteastiaan tai omaan kotikompostoriin, tai käytettävä naapuruston yhteistä kimppa-, alue- tai korttelikeräysastiaa.

Tämän seurauksena ympäristövaikutukset lisääntyvät. Niitä voi kuitenkin pienentää niin, että biojäteastian tyhjennysväliä voisi tarvittaessa pidentää, kesäisin kahteen viikkoon ja talvisin neljään viikkoon.

Tämän lisäksi taajamien kaikista kiinteistöistä on erilliskerättävä kierrätykseen kelpaavat hyötyjakeet kuten paperi, kartonki, metalli, lasi ja muovi. Tutkijoiden mukaan erityisesti muovipakkausten erilliskeräystä tulee lisätä. Nykyisin asukkaiden etäisyydet muovipisteelle erityisesti haja-asutusalueella ovat käytännön jätehuollon kannalta liian pitkiä.

Velvoiterajat lakiin

Asukkaalle määräykset olisivat selkeitä, sillä tutkimuksen johtopäätös on, että velvoiterajoja ei enää säädettäisi erikseen yksittäisten kuntien jätehuoltomääräyksissä, vaan yhtenäisesti jätelainsäädännössä. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla määräyksestä voitaisiin poiketa paikallisesti. Tilannekohtaisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa kannattaa huomioida ilmaston lämpenemisvaikutuksen lisäksi myös muut vaikutukset kuten ravinteiden kierto.

Asukkaalle olisi myös tarjolla paljon nykyistä enemmän neuvontaa ja tietoa auttamaan jätteiden lajittelussa. Tutkijaryhmä korostaa, että lajittelutehokkuuteen voidaan vaikuttaa nimenomaan lisäämällä neuvontaa sekä kotitalouksille että muille jätteen tuottajille.

Tulevaisuudessa asukas ei enää vertaile ja valitse jätekuljetusyrityksiä, sillä tutkijaryhmä ehdottaa, että nykyisestä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetusjärjestelmästä kannattaisi luopua kokonaan. Jatkossa kunnan kannattaisi järjestää keskitetysti jäteastioiden tyhjennykset ja jätteenkuljetukset.

Keskitetyn kuljetuksen järjestämisessä voisi kokeilla monilokero-, kortteli-, tai yhteiskeräystä ja kerätä lisää tietoa niiden kustannustehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista. Ympäristösäästöjä voisi havitella myös siirtymällä jäteautoissa vaikkapa biokaasuun.

Asukkaalle palkinto lajittelusta

Jotta muovipakkaukset ja muukin pakkausjäte saadaan kerättyä nykyistä tehokkaammin kierrätystä varten, tuottajien ja kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä. Yhteistyömallit mahdollistaisivat sen, että kunta voisi ottaa käyttöön jätemaksuja ja -taksoja, jotka palkitsisivat asukasta hyvästä lajittelusta. Samalla saataisiin myös nykyistä parempi tietopohja jäte- ja kierrätysmääristä.

Tutkijat lisäisivät jätteiden erilliskeräystä ja lajitteluneuvontaa kotitalouksien lisäksi myös elinkeinotoiminnalle, hallinnolle ja palvelualalle. Taajamissa toimivien yritysten ja virastojen olisi kerättävä biojätettä, jos kiinteistöllä on ruokala tai elintarvikemyymälä tai jos biojätettä syntyy vähintään 20 kiloa viikossa. Kartonki-, lasi- ja muovipakkaukset olisi kerättävä erilleen, jos niitä syntyy vähintään kymmenen kiloa viikossa ja paperi ja metalli kerättävä aina, jos sitä syntyy.

Työttömyys vähenisi

Mitä tällainen jätehuollon palvelutaso sitten maksaisi? Tutkijat toteavat yllättäen, että 55 prosentin ja 65 prosentin kierrätysasteiden tavoittelu voi pitkällä tähtäimellä olla Suomelle jopa taloudellisesti kannattavaa.

Arvio perustuu siihen, että jos kerätyille ja jalostetuille uusioraaka-aineille löytyy hyötykäyttökohteita, niille voi markkinoilla muodostua jopa positiivinen hinta. Näin niiden myyntitulot kattaisivat osan keräysjärjestelmän kustannuksista. Samalla vältettäisiin neitseellisten luonnonvarojen ja materiaalien kulutusta, eikä jätteitä tarvitsisi myöskään loppusijoittaa.

Joka tapauksessa erilliskeräyksen lisääminen, infrastruktuurin ja lajittelun palvelutason parantaminen maksavat. Lyhyellä tähtäimellä asukkaiden on siis hyvä varautua jätemaksujen nousuun. Toisaalta jätekustannukset ovat muodostaneet asumisen kuluista hyvin pienen osuuden.

65 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatisi jätehuoltojärjestelmän parannuksia, jotka maksaisivat tutkijoiden arvion mukaan noin 40 miljoonaa euroa enemmän kuin jätehuolto vuonna 2015 maksoi. Lopulliset maksajat riippuvat valitun politiikan yksityiskohdista.

Tutkimus toteaa, että vaaditut uudet keräys- ja kierrätysprosessit synnyttävät todennäköisesti uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja, joten järjestelmällä voi olla myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Tutkimuksen vertailussa 55 prosentin kierrätysasteen nettovaikutukset olisivat Suomessa vähintään yli 900 henkilötyövuotta ja 65 prosentin yli 1700 henkilötyövuotta. Raportin mukaan kierrätysasteen kasvu 65 prosenttiin voisi vähentää Suomen työttömyyttä ainakin 0,7 prosenttia.

Tutkijaryhmän jäsen, erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta toivoo, että tulokset ja johtopäätökset tukisivat nyt käynnistynyttä jätelainsäädännön uudistamistyötä. Lakiuudistustyöryhmässä keskustellaan tutkimusraportissa esitetyistä ehdotuksista.

”Toivon, että tutkimus tuo toimijoille ymmärrystä siitä, että tarvitaan aika paljon muutoksia, jotta näin isoihin tavoitteisiin pystytään pääsemään. Näyttää siltä, että pienet parannukset nykyjärjestelmään eivät riitä, vaan tarvitaan kunnianhimoisia muutoksia”, Salmenperä summaa.

Lue koko tutkimusraportti:

https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-644-7

Poistuuko kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus?

”Selvä johtopäätös on, että kunnan mahdollisuus käyttää alueellaan kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta tulisi poistaa.”

Näin toteaa yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämistä Suomessa selvittänyt tutkijaryhmä ehdotuksissaan. Tutkijoiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus heikentää jätekeräyksen kokonaistehokkuutta. Toinen vaihtoehto on, että kunta kilpailuttaa kuljetukset keskitetysti. Nykyinen kaksoisjärjestelmä kuormittaa raportin mukaan kunnan päätöksentekojärjestelmää ja lisää hallinnollisia kustannuksia. Monet kuntien tekemät kuljetuspäätökset ovat tälläkin hetkellä valituksen takia oikeuskäsittelyssä.

”Tässä tutkimuksessa johtopäätöksenä on, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei edesauta kierrätystavoitteiden saavuttamista, päinvastoin. Järjestelmään liittyen ei löytynyt erityisiä perusteita sen säilyttämisen puolesta”, Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä sanoo.

Konsulttitoimisto Eunomian tutkijat arvioivat, että Suomessa saataisiin suuruusluokkaa 11-16 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, jos kaikki kunnat siirtyisivät kilpailuttamaan kuljetusten palveluntarjoajat keskitetysti.

”Laskelma on hyvin karkea arvio ja antaa vain suuntaa siitä, miltä kustannustehokkuus näyttää kuljetusjärjestelmien välillä”, Salmenperä huomauttaa.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry korostaa, että luvut perustuvat Irlannista tehtyihin laskelmiin, eivät vaikutusten analysointiin suomalaisesta järjestelmästä: ”Jos kuljetusjärjestelmiä halutaan tarkastella, pitäisi ehdottomasti tehdä uskottava, suomalainen kokonaistarkastelu”, sanoo YTP:n asiantuntija Katja Moliis.

YTP jättäisi kuitenkin kuljetusjärjestelmäpäätöksen kokonaan pois tästä jätelainsäädännön uudistustyöstä, koska se on poliittinen kiistakysymys, joka voi pahimmillaan halvauttaa koko jätelakityöryhmän työn.

”Jätelakiuudistusta tekevällä työryhmällä on hyvin tärkeä tavoite: saattaa jätedirektiivit voimaan Suomessa ja saada yhdyskuntajätteen kierrätysaste kasvuun. Miksi riitauttaa ja jumiuttaa työryhmä tuomalla kuljetusjärjestelmät nyt keskusteluun, etenkään kun asialla ei ole osoitettu olevan vaikutusta kierrätykseen?”

Kuva Scanstockphoto. Biojätteen erilliskeräyksen voi hoitaa esimerkiksi kompostorilla.