Biokierto on hiilineutraalia kiertotaloutta

On tärkeää, että ravinnekierrätyksen ja biokaasun mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti ilmastotoimissa.

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka päivitetään kesään 2021 mennessä. Näin saadaan askelmerkit seuraavan 15 vuoden päästövähennystoimille. Liikennepolitiikan osalta ilmastokeskustelu käynnistyy marraskuussa, kun liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee Fossiilittoman liikenteen tiekartan. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on ollut mukana tiekarttaa työstäneessä arvovaltaisessa työryhmässä.

Ilmastopolitiikassa päästövähennystoimet on jaettu päästökauppasektoriin, taakanjakosektoriin ja maankäyttösektoriin. Suuret teollisuus- ja energialaitokset ovat päästökauppatoimialoja, kun taas liikenne, jätehuolto, lämmitys ja maatalous kuuluvat ei-päästökauppasektoreiden piiriin.

Biokaasulla ja ravinnekierrolla on suora tai välillinen yhteys usean toimialan ilmastoasioihin. Kokosimme seuraavan listauksen biokierron ilmastoratkaisuista:

– Jätteenkäsittelyn päästöt pienenevät mm. kaatopaikkakaasujen hyödyntämisen ja orgaanisen jätteen tehokkaamman kierrättämisen kautta tuottamalla kierrätysravinteita ja -valmisteita sekä uusiutuvaa energiaa.

– Lannan varastoinnin ja käsittelyn aikaiset päästöt vähenevät, kun lannan metaanipäästöt saadaan otettua talteen.

– Orgaanisia aineksia sisältävät kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet lisäävät orgaanisen aineksen (hiilen) määrää viljelysmaassa, mikä rikastuttaa mikrobitoimintaa, parantaa maaperän rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Nämä parantavat viljelysmaan kasvukuntoa ja lisäävät maaperän hiilensidontaa.

– Kerääjäkasveilla voidaan parantaa maan kasvukuntoa. Monivuotisilla kasveilla voidaan vähentää päästöjä turvepelloilla. Nurmen vuoroviljelyn taloudellinen kannattavuus paranee, jos ylijäämänurmea hyödynnetään biokaasulaitoksissa.

– Kierrätyslannoitteilla ja maanparannusaineilla voidaan vähentää mineraalilannoitteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia valmistuksen ja kuljetuksen aikaisia CO2-päästöjä.

– Kierrätetyistä aineksista valmistetut kompostit ja erilaisista maatuvista aineksista valmistetut kasvualustat ovat uudelleen kierrätettäviä, ja sopivat niin kasvisten, hedelmien ja marjojen kuin koristekasvien kasvatukseen kasvihuoneissa ja puutarhoissa.

– Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä biokaasua ja biometaania sähkön- ja lämmöntuotannossa, liikennepolttoaineena ja teollisuussovelluksissa korvaten fossiilisia polttoaineita.

– Tulevaisuudessa iso osa hiilestä, joka vapautuu jalostaessa biokaasua biometaaniksi, voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi synteettisten polttoaineiden tuotannossa.

Myös orgaanisen jätteen käsittelyssä on petrattavaa ilmastotoimissa. Esimerkkejä näistä toimista ovat tuotannon ja logistiikan energiatehokkuuden parantaminen, metaanipäästöjen minimointi läpi biokaasun arvoketjun (prosessointi, mädätteen säilytys, biokaasun jakelu ja käyttö), tuotantolaitosinvestoinnit ja t&k-panostukset.

On tärkeää, että ravinnekierrätyksen ja biokaasun mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti ilmastotoimissa. Ilmastohyötyjen ohella parantuu kansallinen energia- ja ravinneomavaraisuus. Seuraavina kuukausina on saatava ravinnekierrolle ja biokaasulle suurempi jalansija uudistuvassa energia- ja ilmastopolitiikassa. Viedään yhdessä viestiä eteenpäin!

Anna Virolainen-Hynnä, Mika Arffman ja Jussi Kankainen

Kirjoittajat ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja.