Tutkijat aikovat seuraavaksi selvittää, kuinka paljon vesijohtovedet sisältävät nanomuovia. Meneillään on myös hankkeita, joissa kartoitetaan ihmiskudosten nanomuovimääriä.
Ennakkoarvio: jätteessä yhä enemmän muovia
19.8.2015
Suomen kokonaisjätemäärät vähenevät lähitulevaisuudessa, vaikka yhdyskuntajätteen määrä kasvaakin.
Yhdyskuntajätteen koostumus muuttuu muovipainotteisemmaksi, mikä hankaloittaa kierrätystä.
Näin arvioi Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka selvitti ympäristöministeriön rahoittamana valtakunnallisen jätesuunnitelman (Valtsu) taustaksi Suomen jätemäärien kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Rakentaminen nousi jätesuunnitelman kannalta keskeiseksi toimialaksi. Teollisuuden ja rakentamisen uusiomateriaaleilla olisi runsaasti hyödyntämispotentiaalia.
Korjausrakentamisen jätemäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Sähkö- ja elektroniikkaromua sekä muoveja voitaisiin kierrättää tehokkaammin.
Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 miljoonaa tonnia. Vuonna 2030 se olisi 3,0 miljoonaa tonnia, eli vajaat kymmenen prosenttia enemmän kuin nykyisin. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tulisikin löytää uusia ja toimivia keinoja jätemäärien kääntämiseksi laskuun.
Selvitetyn yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi- ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdistaa kierrätyksen lisäämiseksi.
Uutta valtakunnallista jätesuunnitelmaa tehdään laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Syksyllä järjestetään asiantuntijatyöpajoja sekä kierretään eri puolilla Suomea kuulemassa maakuntien jätehuollon asiantuntijoiden näkemyksiä.
Lue Hanna Salmenperän kirjoittama artikkeli 24.8.2015 ilmestyneestä Uusiouutiset-lehdestä >>
Lisätietoa hankkeesta: http://helda.helsinki.fi/handle/10138/155189
Artikkelin lähteet:
Hetemäki, L. ja Hänninen, R. 2008. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122.
Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H. ja Hippinen, I. 2013. Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen 2030. Ympäristöministeriön raportteja 26/2013. Ympäristöministeriö.
Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J. ja Mäenpää, I. 2011. Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. Ympäristöministeriön raportteja 2/2011. Ympäristöministeriö.
Metalliliitto 2014. Metallin suhdannekatsaus, kevät 2014. Tutkimusyksikön julkaisuja 3/2014.
RT 2015. Suhdanteiden välikatsaus helmikuu 2015. Tiedote 2.2.2015. Rakennusteollisuus.