KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Uusi kotimainen ratkaisu syntyi usean toimijan yhteisprojektissa

Suomen ensimmäiset tuulivoimalat purettiin tänä keväänä. Uuden yhteistyöhankkeen ansiosta ne voitiin kierrättää ja hyödyntää – aiemmin iso osa materiaalista olisi päätynyt loppusijoitukseen.

Toukokuussa 2022 Suomen Hyötytuuli Oy purki kolme vuonna 1999 rakennettua ja nyt teknisen elinkaarensa loppupuolelle tullutta tuulivoimalaansa Porin Reposaaressa.

”Jätimme omaan varaosakäyttöömme lukuisia komponentteja, kuten esimerkiksi konehuoneita, sähkökeskuksia, kolme siipeä, elektroniikkaa ja kaapeleita”, kertoo tuotantojohtaja Leena Hacklin Suomen Hyötytuulesta.

”Teräksiset tornilohkot toimitimme kierrätykseen Kuusakoski Oy:lle, samoin esimerkiksi alumiini- ja kupariosia”, hän jatkaa.

Metallien kierrätys on Kuusakosken ydinosaamista. Pitkälle hiottujen prosessien ansiosta Kuusakoski saa metallit kierrätettyä jopa sataprosenttisesti.

Lapajäte hyödynnetään kotimaassa

Sen sijaan tuulivoimaloiden lapojen kierrätykseen ei ole aiemmin löytynyt Suomesta kierrätysratkaisua. Tuulivoima-ala on asettanut itselleen lapojen kaatopaikkakiellon vuodesta 2025 alkaen, joten ratkaisua on kaivattu.

”Tuulivoimaloiden kierrättäminen on noussut puheenaiheeksi: vaikka voimalat voidaan kierrättää 80–95 prosentin osalta, ovat lavat olleet tähän asti haaste. Lavat ovat muovikomposiittia eli samaa materiaalia kuin esimerkiksi veneet”, kertoo operatiivinen johtaja Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistyksestä.

Nyt Reposaaren puretuista voimaloista kuusi siipeä saatiin ensimmäistä kertaa kierrätettyä kotimaassa.

Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderena kertoo, että projektin aikana on onnistuttu rakentamaan toimiva muovikomposiittimateriaalien kierrätyksen toimintamalli.

Ratkaisu löytyi laajan yhteistyön ansiosta. Tammikuussa 2021 käynnistettiin ympäristöministeriön rahoittama KiMuRa-hanke (Kierrätetty Murskattu Raaka-aine).

”KiMuRa-projektissa Muoviteollisuus ry, ympäristöministeriö sekä seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteelle keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa”, kertoo asiantuntija, TkT Pirjo Pietikäinen Muoviteollisuus ry:stä.

Keräykseen ja murskaukseen ratkaisu

Kuusakoski toimii yhteistyöhankkeessa kierrätysoperaattorina. Vuoden 2021 aikana luotiin ja pilotoitiin muovikomposiittimateriaalien kierrätystoimintamalli, tarvittavat lajittelujärjestelyt yrityksissä sekä jätteen kiertotalouslogistiikka Kuusakosken keräilyasemille.

”Yksi ongelma on, että muovikomposiittijätettä syntyy hajanaisesti ympäri Suomea. Jäte on kevyttä, joten logistiikkakulut nousevat helposti korkeiksi”, Söderena taustoittaa. Muovikomposiitteja käytetään paitsi tuulivoimaloiden lavoissa, myös veneissä, autoissa, lentokoneissa, urheiluvälineissä ja monissa muissa kuluttajatuotteissa.

Kuusakosken 19 kierrätyspihaa kattavat koko Suomen, joten jätteet voidaan koota lähialueilta kannellisiin kontteihin, jolloin ne pysyvät kuivina. Kuusakoski kuljettaa jätteet sitten keskitetysti Hyvinkäälle, jossa murskaus tapahtuu.

”Toinen ongelma on, että murskauksessa syntyy hienojakoista ja terveydelle vaarallista lasikuitupölyä. Me ratkaisimme ongelman suunnittelemalla pölynhallintajärjestelmän murskauksen jokaiseen vaiheeseen. Olemme myös testanneet ja löytäneet murskaustekniikkaan hyvän ratkaisun”, Söderena kertoo.

Päästösäästöjä

Muovikomposiittimurska toimitetaan sementin raaka-aineeksi Finnsementille, jossa se hyödynnetään sataprosenttisesti.

”Murska hyödynnetään lujitemuovijätteen rinnakkaisprosessoinnissa sementtitehtaalla, jossa komposiittien materiaalit hyödynnetään tehokkaasti ilman jäännöstuhkaa. Komposiittijätteen lujitteet taas toimivat raaka-aineina klinkkerin valmistuksessa, joka on sementinvalmistuksen välituote”, Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee avaa hyötyjä.

Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Tämä vähentää prosessin CO₂-päästöjä merkittävästi.

Jätehierarkia ei vielä tunne tällaista käsittelytapaa, joka on energiakäytön ja kierrätyksen yhdistelmä. Sementinvalmistus tarjoaa kuitenkin ympäristön kannalta kestävämmän ratkaisun kuin jätteenpoltto tai loppusijoitus, jotka ovat tällä hetkellä ainoat muut teollisen mittakaavan vaihtoehdot.

”Kierrätyssektorilla kehitys on nopeaa. Tällä hetkellä KiMuRassa luodun keräys- ja käsittelyverkoston kautta saatu muovikomposiittimateriaali ohjataan sementin valmistukseen, mutta kierrätysratkaisuiden kehittyessä loppukäyttö voi olla jokin muukin teknologia tai ratkaisu”, muistuttaa Pirjo Pietikäinen.

Söderenan mukaan on arvioitu, että KiMuRa-hankkeen myötä voidaan välttää jopa 2000 jätetonnin loppusijoitus.

”Tuulivoimatoimijoille on tärkeää saada lapajäte asianmukaisen loppukäsittelyn piiriin ja saada sertifikaatti asiasta”, muistuttaa Heidi Paalatie.

Söderenan mukaan on ollut valtava etu, että koko muovikomposiittien arvoketju on yhteistyössä mukana.

”Haastetta oli kiva lähteä ratkaisemaan. Porukka on ollut innostunutta ja omistautunutta, ja tieto on kulkenut avoimesti”, Söderena kiittää.

Vaikka itse KiMuRa-projekti päättyy, yhteistyö jatkuu. Söderenan mukaan Kuusakoski pystyy jatkossa käsittelemään merkittävän osan Suomessa syntyvästä muovikomposiittijätteestä.

Lisätiedot: Kuusakoski Oy

Materiaalipäällikkö Anu Söderena, anu.soderena@kuusakoski.com, Puh. 040 709 3092

Kuva: Suomen Hyötytuuli. Ensimmäiset suomalaiset teollisen mittakaavan tuulivoimalat alkavat tulla teknisen elinkaarensa loppuun. Tuulivoimaloiden muovikomposiittiset lavatkin saadaan nyt hyödynnettyä ja kierrätettyä kotimaassa laajan yhteistyön ansiosta.

Kuva: Kuusakoski: Anu Söderena kertoo, että Kuusakoski on tehnyt paljon kehitystyötä etenkin muovikomposiittien keräyslogistiikassa, murskausteknologiassa ja pölynhallinnassa.