Tänä vuonna (2026) tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Etelä-Karjalan kunnat päättivät yhdistää voimansa ja perustaa yhteisen jäteyhtiön – Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n – huolehtimaan kuntalaisten jätehuoltopalveluista.

Yhtiö viettää juhlavuotta erilaisten tapahtumien ja kilpailujen merkeissä. Kuntien Hyödyksi-asemilla pidetään kahvittelukiertue.

Yhtiö julkaisee verkkosivuillaan myös historia-artikkeleita, joissa katsotaan menneisiin vuosiin.

Tämä artikkeli on historiakatsauksen avaus, joka julkaistaan luvalla nyt myös Uusiouutisissa:

Ei tehdä jätteestä ongelmaa, vaan mahdollisuuksia

Kuntien omistama yhtiö on kasvanut 30 vuodessa kiertotalouden suunnannäyttäjäksi, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta maakunnan hyväksi.

Jätehuolto on kehittynyt paljon vuodesta 1996, jolloin Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy perustettiin toteuttamaan yhtenäistä ja toimivaa jätehuoltojärjestelmää.

Pian yhtiön perustamisen jälkeen Joutsenon Konnunsuolle syntyi jätteenkäsittelyalue. 17 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta sijaitseva Kukkuroinmäen käsittelykeskus on elinaikanaan todistanut isoja kehitysaskeleita.

Vuosien saatossa jatkuvasti kasvava osuus jätteestä on päätynyt energiahyödyksi tai kierrätykseen. Tänä päivänä lähes kaikki kotitalouksien jätejakeet pääsevät hyötykäyttöön, joko käsittelyn jälkeen tai sellaisenaan. Loppusijoitukseen päätyy lähinnä erityisjätteitä, kuten asbestia.

EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti jäsenmaat pyrkivät 65 prosentin kierrätysastetavoitteiseen vuoteen 2035 mennessä. Jäte on yhä harvemmin ongelma ja yhä useammin mahdollisuus.

2000-luvulle biojäte edellä

Yhtiön osakaskunnat tekivät 2000-luvulle mentäessä merkittävän ratkaisun, jonka mukaan Kukkuroinmäen loppusijoitusalueelle ei sijoiteta lainkaan biojätettä.

Kuntien asukkaiden tuli joko kompostoida tai liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Kukkuroinmäkeen päätettiin rakentaa kompostointilaitos.

Nykyisin käsittelykeskuksessa sijaitsevassa biokaasulaitoksessa käsitellään kaikki eteläkarjalaisten kotitalouksien biojätteet, jotka prosessoidaan lopulta biometaaniksi kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin.

Useita tunnustuksia 2010-luvulla

Yhtiön alkutaivalta seuraavien vuosien aikana syntyi useita uusia jäteasemia samaan aikaan kuin keräyskalustokin uudistui. Samalla kasvoi maakunnallinen palveluverkosto. Viimeisimpinä mukaan liittyivät Lappeenranta 2011 ja Imatra 2013.

Kehitys jatkoi kiihtymistään, ja vuosi 2017 jää historiaan merkkipaaluna, jolloin Kukkuroinmäen loppusijoitusalueelle ei päätynyt enää yhtään kotitalousjätettä. Kotitalousjäte hyödynnettiin ensimmäistä kertaa kokonaan joko materiaalina tai energiana.

Vuosi oli merkityksellinen monin tavoin. Helmikuussa 2017 Etelä-Karjalan Jätehuolto aloitti vapaaehtoisen muovipakkausten keräyksen Imatran ja Lappeenrannan taajamien kiinteistöillä – ensimmäisenä kunnallisena jäteyhtiönä Suomessa.

”Muuhun Suomeen verrattuna olimme etunenässä muovipakkausten kierrätyksessä”, sanoo Etelä-Karjalan Jätehuollon silloinen logistiikkapäällikkö Kimmo Pöllänen.

Samana vuonna yhtiö sai työ- ja elinkeinoministeriöltä uusiutuvan energian tuotantoon suunnatun 2,2 miljoonan euron tuen uuden biokaasulaitoksen rakentamiseen sekä Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen Yritys -merkin.

Investointeja kestävään kehitykseen ja palveluihin

Yhteiskunnallinen Yritys -merkki on tunnustus yhteiskunnallisesta vastuusta ja kestävästä pitkän tähtäimen liiketoiminnasta. Tästä yksi osoitus on, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa kuntalaisten jätemaksuja pois osinkoina, vaan kehittää toimintaansa ja palveluitaan pitkäjänteisesti asiakkaiden hyödyksi.

Seuraavana vuonna yhtiötä muistettiin toisella palkinnolla, kun Kuntatekniikan saavutus 2018 -kilpailun lehdistöraati palkitsi Etelä-Karjalan Jätehuollon muovipakkausten keräyksen ympäristön kannalta huomionarvoisena tekona.

”Muovipakkausten keräyksen aloittaminen kertoo myös kuntalaisten asennemuutoksesta ja halukkuudesta kierrättää ja vähentää jätettä”, näkee Pöllänen.

”Olemme käyneet vuoropuhelua, kuunnelleet asiakkaitamme eikä vain asetettu määräyksiä”, sanoo puolestaan toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Pandemia toi jätetulvan

Koronapandemia toi omat haasteensa myös jätehuoltoon. Se viivästytti yhtiön biokaasulaitoksen rakennustöitä sekä aiheutti jätetulvan Hyödyksi-asemille.

Kun biokaasulaitos vuonna 2021 valmistui, Etelä-Karjalan Jätehuolto avasi viisi BIG-biokaasun tankkausasemaa. Samalla urakoitsijat ottivat käyttöön biokaasukäyttöisiä jäteautoja.

Tämäkään toiminta ei jäänyt ilman tunnustusta: Yhtiölle myönnettiin Avainlippu ja myöhemmin Kukkuroinmäessä tuotetulle BIG biokaasulle pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki.

Teksti: EKJH, editointi Uusiouutisten toimitus

Kuva: EKJH. Kukkuroinmäen jätekeskuksen vihkiäiset elokuussa 2002.