Loimi-Hämeen Jätehuolto: 30 vuotta ympäristön hyväksi

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Vuosien varrelle on mahtunut paljon, mutta vain yksi henkilö on nähnyt yhtiön koko historian aina sen perustamisesta nykypäivään asti. Pyysimmekin LHJ:n toimitusjohtaja Immo Sundholmia jakamaan muistonsa matkan varrelta myös lukijoille.

Mitä sinulle tulee mieleen vuoden 1995 toukokuusta? Useimmat nostavat esille Suomen ensimmäisen jääkiekon MM-kullan, mutta ei Immo Sundholm. Toki urheilun ystäväksi tunnustautuva mies muistaa kyseisen mestaruuden hyvin. Vielä kirkkaammin hän kuitenkin muistaa sen toukokuisen päivän, jolloin hän aloitti työt Loimi-Hämeen Jätehuollon perustamiseksi.

– Yhtiön varsinainen perustamiskokous pidettiin 26. lokakuuta, mutta työt kunnallisen jätehuoltoyhtiön perustamiseksi alkoivat jo keväällä. Voisi oikeastaan sanoa, että urani LHJ:llä alkoi siitä toukokuusta, Sundholm kertoo.    

Yhtiön ensimmäiset omistajakunnat olivat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Sittemmin yhtiö on kasvanut ja sillä on nykyään 16 omistajakuntaa aina Akaata, Sastamalaa ja Säkylää myöden. 

LHJ:n ensimmäisten vuosien aikana tapahtui paljon, kun Kiimassuon aluetta ryhdyttiin rakentamaan. Sundholmin vieraillessa alueella ensimmäisen kerran paikalla oli vain metsää.

– Ensin rakennettiin tie ja muu tarvittava infra. Seuraavaksi alueelle ryhdyttiin suunnittelemaan kaatopaikkaa, pientuojien lajitteluasemaa ja toimistorakennusta. 1990-luvun lopulla aloittelimme myös biojätteiden keräystä ja alueellisten lasin ja metallin keräyspisteiden rakentamista.

Vahvuutena monipuolisuus

Kiimassuolle rakennettu kaatopaikka oli edistyksellinen, sillä se oli valmistuessaan ensimmäinen EU-direktiivien vaatimusten mukainen kaatopaikka Suomessa. Kaatopaikassa oli tiiviit pohjarakenteet ja vedet johdettiin eteenpäin asianmukaisesti käsiteltäväksi. 

– Kaatopaikka palveli aina siihen asti, kunnes se suljettiin vuonna 2014 lainsäädännön muututtua ja kierrätysmahdollisuuksien kehityttyä. Nykyään suljetun kaatopaikan päällä toimii aurinkovoimala ja jätteet toimitetaan joko uusioraaka-aineeksi tai energiahyödynnykseen. Kaatopaikan sijaan ylläpidämme nykyään kahta jätekeskusta ja seitsemää jäteasemaa, Sundholm kertoo. 

Sundholmille oli alusta asti selvää, että LHJ:stä täytyy rakentaa monipuolinen kiertotalousalan yritys, jossa uskalletaan tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin.  

– Ymmärsin 1990-luvun laman aikaan, että elämässä ja yritysmaailmassa pärjäävät ne, joiden osaaminen ei rakennu vain yhden tukijalan varaan. Tätä samaa ajatusta olen pyrkinyt noudattamaan kaikessa tekemisessämme.

2000–2010-lukujen välissä LHJ:stä kasvoikin emoyhtiö, jonka alle rakentui neljä erillistä tytäryhtiötä hyvässä yhteistyössä yksityisten omistajakumppaniensa kanssa. Nykyään yritys omistaa osuuden myös Westenergyn jätevoimalaitoksesta Vaasassa sekä tytäryhtiönsä kautta enemmistön Tampereen kupeessa sijaitsevasta Tarasten kiertotalousalueesta.  – Tytäryhtiöt ovat auttaneet kehittämään toimintaamme läpi yhteiskunnan myllerrysten. Jos jollain yrityksellä on mennyt hetkellisesti huonommin, ovat toiset tasapainottaneet kokonaisuutta. 

Parasta ovat ihmiset

Sundholm on nähnyt vuosien saatossa, miten jäteala on muuttunut ja ihmisten kiinnostus kierrätystä sekä ympäristöä kohtaan on kasvanut. LHJ:n ehdottomaksi menestyksen salaisuudeksi hän nostaa kuitenkin ihmiset. 

– Meillä on aina ollut talossa todella hyvä ja osaava porukka töissä. Pitkät työurat kertovat siitä, että meillä myös viihdytään. Oman kiitoksensa ansaitsevat myös nykyiset ja entiset hallituksemme, jotka ovat määrätietoisesti vieneet yhtiötä eteenpäin, Sundholm kiittelee.

Seuraavat 30 vuotta

Nyt edessä on yhtiön historian seuraava vuosikymmen ja jossain vaiheessa myös toimitusjohtajan vaihdos. Mutta koska? Sitä eläkeikää lähestyvä Sundholm ei vielä itsekään tiedä.

– Sitä ennen tavoitteena on jatkaa vielä pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi. Viime vuosina yhtiömme vastuulle on siirtynyt pakkausjätekeräilyn sekä laajentuneen biojätekeräyksen järjestäminen. Vuonna 2028 vastuullemme siirtyvät myös saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjennysten järjestäminen. Töitä siis riittää ja mielenkiinnolla seuraan, miltä yrityksen seuraavat 30 vuotta tulevat näyttämään

Lue lisää LHJ:stä