Fact Finding -työtapa edistää teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä

Kuva: Teemu Saralampi/ Kemin Digipolis Oy

1.2.2016

Teollisuuden prosesseissa syntyy useita eri sivuvirtoja, joilla on arvoa pk-yrittäjille ja miksei myös muille teollisuuden aloille. Meri-Lapissa on jo pitkään tehty työtä teollisuuden sivujakeiden hyödyntämiseksi.

Asiaa on edistetty muun muassa osallistumalla FISS-toimintaan ja kartoittamalla Meri-Lapin 1,4 miljoonan tonnin vuotuiset syntyvät jakeet, joilla voidaan korvata vastaava määrä neitseellisiä luonnonvaroja.

Syksyllä 2015 otimme käyttöön ns. fact finding -työtavan, jossa pk-yrittäjät tutustuvat konkreettisesti teollisuuden sivu- ja jätevirtoihin synty- ja varastointipaikoilla. Työtavan ideana on saattaa toimijoita yhteen, luoda uusia ideoita ja liiketoimintaa sivuvirtojen suhteen.

Fact Finding -kierros aloitettiin SMA-Mineral Oy:n tuotantopaikalla Torniossa, jossa syntyy vuosittain noin 40 000 tonnia kalkkipitoisia sivuvirtoja. Seuraavina kohteina olivat Metsä Fibren ja Stora Enson tuotantolaitokset Kemissä.

Kierrosta on tarkoitus jatkaa kuluvan vuoden aikana Ruotsin ja Norjan teollisuuden parissa. Tällöin tapahtuu myös tiedonvaihtoa suomalaisten ja muiden pohjoismaisten yrittäjien ja teollisuuslaitosten välillä.

Jokaiseen tilaisuuteen osallistui noin 10–15 yrittäjää ja tehtaista ympäristö- ja tuotantovastaavia, jotta tilanteesta saataisiin paras mahdollinen kokonaiskuva. Paikallaolijoiden esittelyjen jälkeen aloitettiin alustuksella, jossa tuotantolaitoksen edustajat avasivat sivu- ja jätevirtojen nykytilannetta (määrät, nykyisiä ja mahdollisia käyttökohteita, varastoinnit jne.) Perustietojen vaihdon jälkeen lähdimme tutustumaan kentälle sivuvirtojen synty- ja varastointipaikoille, jotta esimerkiksi sivuvirtojen käyttöön liittyvät logistiset reunaehdot tulisivat selkeästi esille.

Tehdasosuuden ja ravitsevan lounaan jälkeen alkoi päivän mielenkiintoisin osuus, ainakin näin yrityskehittämisen näkökulmasta, eli ideointivaihe. Ideointivaiheessa pk-yrittäjät ja tehtaan henkilöstö istuivat yhdessä alas ja antoivat ideoiden tonavan virrata. Jokainen kertoi aluksi, mitä ajatuksia ja kysymyksiä aamupäivän tehdaskierros oli herättänyt.

Yleensä yrittäjät näkivät potentiaalin suurena, mutta siihen liittyi paljon epävarmuustekijöitä. Nämä epävarmuustekijät kytkeytyivät suurimmilta osin konkreettisten käyttökohteiden puutteeseen, sillä jo yksittäisen jakeen vuotuinen määrä voi olla tuhansia tonneja, mikä asettaa haasteen tarpeeksi suurten kohteiden löytämiseksi, unohtamatta liiketoiminnan kannattavuutta.

Oman osa-alueensa sivu- ja jätevirtojen tarkastelussa muodostivat jatkojalostus-/ symbioosituotetarkastelut, joihin yrittäjiltä ja teollisuuslaitosten edustajilta tuli kiitettävästi ideoita. Joihinkin jatkojalostustarpeisiin, kuten kuivaukseen, oli tarjolla jo valmiita teknologioita. Symbioosituoteideat liittyivät uusiin käyttötapoihin ajatellen suuren volyymin kohteita.

Teemu Saralampi

Projektipäällikkö, Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat

Kemin Digipolis Oy