Fortum: Salon jätevoimalan sijasta kierrätysratkaisu

Kuva Elina Saarinen. Jätevoimalaratkaisut Turun seudulla ja Lounais-Suomessa ovat pysähdyksissä.

9.5.2017

Fortum (ent. Ekokem) ja Lounaisen Suomen Hankintarengas ovat ajautuneet erimielisyyksiin Salon uuden jätevoimalan rakentamisesta. Hankintarengas kertoo valmistelevansa oikeudellisia toimia Fortumia vastaan, jos se kieltäytyy tekemästä hankintapäätöksen mukaista sopimusta yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä Lounaisessa Suomessa.

Fortum, silloinen Ekokem, voitti Lounaisen Suomen Hankintarenkaan järjestämän yhdyskuntajätteen käsittelyn kilpailutuksen vuonna 2014. Silloinen voittanut ratkaisu oli hyödyntää syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä Salon Korvenmäkeen rakennettavassa uudessa jätevoimalassa sekä Ekokemin Riihimäen voimalassa.

”Kolmessa vuodessa moni asia on muuttunut, eikä tarjous ole enää sellaisenaan voimassa ”, Fortum Waste & Recycling Solutionsin johtaja Kalle Saarimaa sanoo.

Saarimaan mukaan Fortum haluaisi tarjota uutta ratkaisua, jossa huomioitaisiin aiempaa tarjousta paremmin myös yhdyskuntajätteen kierrätys materiaalina.

”Uusien tietojen valossa aiempi ratkaisu ei ole se oikea. Olemme oppineet Riihimäen kiertotalouskylän kautta paljon kierrätyksestä. Myös kierrätysteknologiat ovat kehittyneet. Lisäksi EU:n kiertotalouspaketti kasvattaa kierrätysvaatimuksia”, Saarimaa perustelee.

Lounaisen Suomen Hankintarengas edellyttää, että Fortum tekee sopimuksen tarjouksen mukaan ja sitoutuu rakentamaan Salon Korvenmäkeen jätevoimalan, jossa hyödynnettäisiin 110 000 tonnia sekalaista yhdyskuntajätettä. Alkuperäisen tarjouksen mukaan lisäksi 30 000 tonnia yhdyskuntajätettä hyödynnettäisiin energiana Riihimäen voimalassa.

”Ei tule uutta kilpailutusta”

Fortum on yhä kiinnostunut tarjoamaan lounaiselle Suomelle hyödyntämisratkaisua, mutta toivoo, että asiasta järjestetään uusi kilpailutus.

”Olemme ehdottomasti kiinnostuneita, mutta uuden kilpailutuksen kautta ja uudella, kierrätystä korostavalla konseptilla”, Saarimaa sanoo.

”Emme tee uutta kilpailutusta, koska meillä on voimassa oleva tarjous. Palvelusopimus pitää tehdä sen mukaan”, kuittaa hankintarenkaassa mukana olevan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Lounaisen Suomen Hankintarengas etsi kierrätysratkaisuja kilpailutusta tehdessään jo vuonna 2014, mutta silloin kierrätystä korostavia kokonaisratkaisuja ei tarjottu.

Käräjille?

Heikkilä korostaa, että lounaisen Suomen jätelaitokset tekevät jatkuvasti töitä kierrätyksen kehittämiseksi.

”Jätteen energiahyödyntämisen palvelusopimus ei vaaranna kierrätystä vaan päinvastoin tukee jätehuollon kokonaisuutta. Saamme haitalliset aineet pois kierrosta. Lisäksi tuhkien ja kuonien hyödyntäminen on kehittynyt”, Heikkilä huomauttaa ja jatkaa:

”Yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportin mukaan vuonna 2014 jo 41 %. Olemme sen jälkeen tehostaneet entisestään jätteen syntypaikkalajittelua, mikä on kierrätyksen onnistumisen edellytys.”

Lounais-Suomessa ei ole sekajätteen energiaa hyödyntävää laitosta. Lounaisen Suomen hankintarengas on hankintansa viivästyessä joutunut kilpailuttamaan väliaikaisratkaisuja, joissa jätettä on viety muualle poltettavaksi, myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

”Toivottavasti emme joudu näitä väliaikaisratkaisuja jatkamaan, koska ne eivät ole asukkaan, ympäristön eivätkä talouden kannalta hyviä”, Heikkilä toteaa.

Hankintarenkaan jäsenet valmistelevat nyt Fortumin haastamista käräjäoikeuteen tarjotusta sopimuksesta kieltäytymisestä.

”Ikuisuusprojekti”

Näin Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kuvailee yritystä saada jätteen hyödyntämiselle jokin ratkaisu.

Lounaisen Suomen Hankintarengas kilpailutti syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämispalvelun 25 vuodeksi vuonna 2014. Salon Hyötykäyttö Oy valitti ratkaisusta markkinaoikeuteen, jonka päätöksestä hankintarengas sitten valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maaliskuun lopussa 2017 KHO palautti hankintapäätökset voimaan.

Oikeuskäsittely kesti valituskierroksineen niin pitkään, että Fortumin mukaan sen Ekokeminä tekemä, vuonna 2014 voittoisa tarjous, on ehtinyt mennä jo umpeen. Tarjouspyynnössä oli määritetty tarjouksille voimassaoloaika, joka meni umpeen alkuvuodesta 2015.

Oikeuskäsittelyn venyessä silloinen Ekokem ilmoitti jo vuonna 2015 hankintarenkaalle, että sen tarjous on ollut voimassa tarjouspyynnön mukaisesti ja ettei Ekokemillä enää ole mahdollisuutta pidentää tarjouksen voimassaoloaikaa. Ekokem (nyk Fortum) katsoo noudattaneensa sekä tarjouspyynnön että hankintalain säädöksiä.

Hankintarenkaan mukaan oikeuskäsittelyn venyminen ei vanhenna sopimusprosessia.

”Hankintapäätökset on tehty ennen tarjouksen umpeutumista, jo syksyllä 2014. Meillä on lainvoimainen hankintapäätös. Toivomme ja uskomme, että Fortum palaa neuvottelupöytään ja saamme sopimuksen tehtyä sen mukaisesti”, Heikkilä sanoo.

Heikkilä kritisoi voimakkaasti suomalaista oikeusjärjestelmää.

”KHO:n käsittely kesti reilut kaksi vuotta. Sitten todetaan, että valitus oli tehty liian myöhään. Oikeusjärjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Asiat viivästyvät. Tämä on yhteiskunnan rahojen haaskausta.”