IPBES: Yritykset voivat pysäyttää luontokadon – tai vaarantaa oman toimintansa

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES korostaa uudessa Business and Biodiversity -raportissaan, että yritystoiminta on sekä keskeinen syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen että avain sen pysäyttämiseen.

Raportti kokoaa yli 100 konkreettista toimenpidettä, joilla yritykset ja rahoittajat voivat tunnistaa luontoriskinsä ja muuttaa toimintaansa.

Maailmantalouden kasvu on tapahtunut luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Ihmisen tuottaman pääoman kasvu on samaan aikana köyhdyttänyt luontopääoman varantoja noin 40 prosenttia vuodesta 1992 lähtien.

Kaikki yritykset ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja vaikuttavat siihen, toteaa hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tiedepaneelin IPBESin uusi raportti, joka julkaistiin 9. helmikuuta 2026 Manchesterissä.

Luontokato on taloudelle systeeminen riski

Manchesterissa hyväksytty arviointi korostaa, että luontokato muodostaa jo nyt vakavan systeemisen riskin taloudelle, rahoitusvakaudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Raportti tekee selväksi, että kaikilla yrityksillä, mukaan lukien rahoituslaitoksilla, on vastuu puuttua omiin luontovaikutuksiinsa.

Raportin mukaan myös yritykset, jotka eivät pidä itseään luontopohjaisina, ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista, kuten veden saatavuudesta, tulvasuojelusta ja raaka-aineista. Samalla yritykset kantavat usein vain vähän taloudellista vastuuta toiminnastaan aiheutuvista luontohaitoista.

Raportin toinen puheenjohtaja Matt Jones korostaa yritysten roolia murroksessa.

”Yritykset ja rahoituslaitokset voivat joko näyttää suuntaa kohti kestävämpää maailmantaloutta tai lopulta vaarantaa oman olemassaolonsa”, Jones sanoo raportissa.

Luontoa suojelevat tuet ovat vain kolme prosenttia luonnolle haitallisten tukien summasta

IPBES painottaa, että nykyinen toimintaympäristö ei ohjaa yrityksiä riittävästi luontoa tukeviin ratkaisuihin.

Vuonna 2023 maailmanlaajuisesti arviolta 7,3 biljoonaa dollaria julkisia ja yksityisiä rahoitusvirtoja kohdistui suoraan luonnolle haitallisiin toimintoihin.

Sen sijaan luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin ohjautui vain noin 220 miljardia dollaria. Summa vastaa vain kolmea prosenttia haitallisista rahoitustuista.

”Yrityksille näyttää usein taloudellisesti kannattavammalta heikentää luonnon monimuotoisuutta kuin suojella sitä. Vaikka tällainen liiketoiminta saattoi aiemmin vaikuttaa kannattavalta lyhyellä aikavälillä, yritysten yhteisvaikutukset kasautuvat muodostaen maailmanlaajuisia vaikutuksia ja ylittäen ekologisia kynnysarvoja”, arvioinnin toinen puheenjohtaja Stephen Polasky sanoo.

Yritysten ei kuitenkaan ole pakko toimia näin. Kun tehdään oikeita politikkatoimia sekä rahoituksellisia ja kulttuurisia muutoksia, voi siitä, mikä on hyväksi luonnolle, tulla parasta myös yritysten kannattavuudelle.

Sata toimenpidettä heti käyttöön

Arvioinnissa todetaan, että yrityksillä on jo käytössään runsaasti menetelmiä luontovaikutusten mittaamiseen, mutta niiden käyttö on vähäistä ja epätasaista.

Alle yksi prosentti julkisesti raportoivista yrityksistä mainitsee tällä hetkellä vaikutuksensa luonnon monimuotoisuuteen.

IPBES esittää yli 100 konkreettista toimenpidettä yrityksille, rahoittajille, hallituksille ja kansalaisyhteiskunnalle.

Niillä pyritään luomaan toimintaympäristö, jossa yritysten kannattavuus ja luonnon sekä ihmisten hyvinvointi kulkevat samaan suuntaan.

Uudenlaisia liiketoimintamalleja

Raportin kirjoittajat osoittavat useita toimia, joita yritykset voivat toteuttaa jo nyt ja joista on hyötyä sekä yrityksille että luonnon monimuotoisuudelle.

Raportissa listataan toimia yhtiö-, operaatio-, arvoketju- ja salkkutasolla.

Yritykset voivat esimerkiksi integroida strategiaansa biodiversiteettitavoitteita ja -sitoumuksia sekä etsiä vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja.

Esimerkiksi kiertotalouden palvelua korostavat liiketoimintamallit ovat jo käytössä myös useissa suomalaisissa konepajayhtiöissä.

Ekosysteemien vahvistamisesta voi tulla yrityksille myös uutta, kasvavaa liiketoimintaa.

Yritysten kannattaa ottaa käyttöön omien biodiversiteettivaikutustensa ja -riskiensä arviointi- ja raportointikäytäntöjä.

IPBES toteaa, että yritykset eivät vielä laajasti ole ottaneet käyttöön erilaisia menetelmiä tai aineistoja luontopositiivisen päätöksentekonsa tueksi.

Menetelmiä on kuitenkin saatavilla. Esimerkiksi suomalaistutkimus tuotti vastikään uuden työkalun yritysten luontovaikutusten arviointiin. Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra julkaisivat tammikuun lopussa tietokannan, laskentamenetelmän ja oppaan luontojalanjäljen arviointiin.

Sananvaltaa luontopäätöksiin

Toisaalta raportti muistuttaa, että myös yritysten liiketoimintaympäristön on muututtava sellaiseksi, joka kutsuu ja tukee luonnon monimuotoisuutta tukevaa bisnestä.

Tähän voidaan vaikuttaa laajoilla politiikkatoimilla, rahoitusjärjestelyillä, arvoilla ja normeilla, teknologialla, datalla sekä osaamisen kehittämisellä.

Yrityksille suunnattujen toimien lisäksi raportti listaa esimerkkitoimenpiteitä myös hallinnolle ja julkiselle sektorille, rahoittajille ja sijoittajille, kansainvälisille yhdistyksille, paikallisyhteisöille, kuluttajille, tutkimuslaitoksille, korkeakoulusektorille, järjestöille sekä alkuperäisväestölle.

Yksi keinoista on antaa paikallisyhteisöille mahdollisuus vaikuttaa liiketoiminnan päätöksentekoon, jolla on luontovaikutuksia.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: iStock. Jätteiden ja päästöjen vähentämisellä olisi nopeavaikutteisia hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle. IPBES julkaisi 9.2.2026 Manchesterissä tuoreen arvioraporttinsa yritysten luontovaikutuksista.