Uusi työkalu osoittaa keinoja pienentää yrityksen ja arvoketjun luontohaittoja: Suomalaistutkimus tuotti tietokannan, laskentamenetelmän ja oppaan luontojalanjäljen arviointiin

Mikä tahansa yritys tai kunta voi nyt laskea oman toimintansa ja oman arvoketjunsa aiheuttaman luontojalanjäljen, ja löytää myös vaikuttavimpia keinoja luontohaittojen pienentämiseen.

Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet avoimen tietokannan ja oppaan, jotka ovat vapaasti kaikkien organisaatioiden käytettävissä.

”Kannustamme yrityksiä hyödyntämään avoimesti julkaistua tietokantaa ja luontojalanjäljen laskennan opasta sekä aloittamaan luontojalanjäljen huomiointi liiketoiminnassaan. Suomella on nyt ensiluokkainen mahdollisuus ottaa kansainvälisen edelläkävijän rooli luontojalanjäljen laskennassa”, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Konkreettinen työkalu luontojalanjäljen pienentämiseen

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet luontojalanjäljen laskentamallia S-ryhmän hankinta- ja myyntidatan pohjalta.

Tämä antaa samalla näkymän noin neljän miljoonan suomalaisen kulutukseen. S-ryhmän luontojalanjälki on kaupparyhmän, arvoketjun toimijoiden ja kansalaisten kulutuksen yhteinen tuotos.

Yritysten ympäristöjohtamisen tutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta kertoo, että hankkeessa kehitetty BIOVALENT-tietokanta ja luontojalanjäljen laskennan opas tarjoavat konkreettiset välineet oman luontojalanjäljen arviointiin ja pienentämiseen kaikille yrityksille ja organisaatioille, Suomessa ja maailmalla.

Tietokannassa on jo luontojalanjälkidataa noin kahdesta sadasta tuotteesta ja palvelusta sekä 76 elintarvikkeesta lukuisissa maissa.

153 lajia vaarassa kadota

S-ryhmän luontojalanjäljen laskenta toimii oppaassa esimerkkinä.

”Luontojalanjäljen mittarina on luontoekvivalentti. Se kertoo kaikista maailman lajeista sen osuuden, joka todennäköisesti häviää, jos haitta jatkuu samanlaisena”, El Geneidy avaa.

Mittarin avulla yritys voi vertailla arvoketjunsa eri vaiheiden luontohaittoja. Työkalulla voi myös vertailla eri yrityksiä ja organisaatioita eri puolilla maailmaa.

S-ryhmän luontojalanjälki on mittarilla ilmaistuna 19 000 nanoluontoekvivalenttia (nBDe).

0,0019% maailman lajeista on riskissä hävitä S-ryhmän ja arvoketjun toiminnan seurauksena, jos haittaa aiheuttava toiminta jatkuu nykyisellään.

”Se tarkoittaa, että maailman noin kahdeksasta miljoonasta lajista 153 lajia uhkaa hävitä.”

Koko maailmasta arvioidaan tällä hetkellä hävinneen sukupuuttoon noin 2300 lajia.

Liha, kahvi ja suklaa uhkaavat lajeja

S-ryhmän luonto- ja hiilijalanjäljestä ylivoimaisesti suurin osuus, 76 prosenttia, aiheutuu S-ryhmän luontojalanjälkiraportin mukaan päivittäistavarakauppojen elintarvikkeista.

Maito- ja lihatuotteet ja toisaalta suklaa, banaani, kahvi ja tee aiheuttavat eniten luontohaittoja.

Elintarvikkeiden tuotannon ja niiden tuotantopanosten, kuten rehujen tai lannoitteiden, luontohaitta kohdistuu suurimmaksi osaksi Suomen ulkopuolelle, erityisesti päiväntasaajan ja Välimeren alueille, joilla luonnon monimuotoisuus on keskimäärin suurempaa kuin esimerkiksi Suomessa.

”S-ryhmällä ja muilla vähittäiskaupan toimijoilla on merkittävä asema ihmiskunnan aiheuttaman luontokadon pysäyttämisessä” El Geneidy sanoo.

Suosi kotimaista, suosi kasviksia

S-ryhmän datan pohjalta kehitetty laskentamalli auttaa tunnistamaan suurimmat vaikutusten aiheuttajat ja ohjaamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Hallitusten välinen luontopaneeli IPBES on arvioinut, että suurimmat luontohaitan aiheuttajat ovat maan- ja merenkäyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.

Maankäyttö aiheuttaa erilaista luontohaittaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi maankäyttö Brasiliassa aiheuttaa enemmän globaalia luontohaittaa kuin samankokoinen maankäyttö Suomessa.

S-ryhmä voisi pienentää omaa luontojalanjälkeään esimerkiksi välttämällä tuontia luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaimmilta alueilta ja kasvattamalla kasvipohjaisten elintarvikkeiden myyntiosuutta.

”Jos S-ryhmä ottaisi käyttöön kaikkein radikaaleimmat keinot ja korvaisi esimerkiksi kaiken punaisen lihan ja maitotuotteet kasvipohjaisilla tuotteilla, luontojalanjälki vähenisi 33–45 prosenttia”, El Geneidy summaa.

Jätejakeista sekajätteillä suurin luontojalanjälki

Työkalu antaa S-ryhmän päättäjille dataa tueksi sen pohdintaan, mitkä olisivat vaikuttavimmat toimet, joilla S-ryhmä voisi lähteä pienentämään omaa luontohaittaansa.

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa, että liiketoiminta on luonnosta riippuvaista.

”On tärkeää kohdistaa resurssit ja toimet mahdollisimman kustannustehokkaasti oikeisiin toimenpiteisiin, jotta työtä tehdään aidosti luonnon hyväksi.”

Myös jätehuolto ja kierrätys nousivat esiin S-ryhmän luontojalanjälkiraportissa.

S-ryhmän toiminnoissa syntyvistä jätteistä suurin luonto- ja hiilijalanjälki on sekajätteillä. Vaikka kilogrammoina mitaten S-ryhmässä syntyy eniten kartonki- ja pahvijätettä, sekajätteellä on silti suurin luontojalanjälki.

Tämä johtuu siitä, että Suomessa sekajäte tyypillisesti poltetaan. Kartonki ja pahvi taas ohjautuvat pitkälti materiaalikierrätykseen, mikä laskee jätteiden luontojalanjälkeä.

Seurannasta jatkuvaa

Elomaa sanoo, että kun luontojalanjälki on nyt laskettu, sen seurannasta tulee jatkuvatoimista. Tehtyjen toimien vaikutusta voidaan peilata luontojalanjälkidataan.

S-ryhmä ei voi pienentää luontojalanjälkeään yksin. Tuottajien ratkaisuilla ja kuluttajien valinnoilla on suuri vaikutus.

”Meillä on yhteinen vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja mukaan tarvitaan niin yrityksiä, päättäjiä kuin asiakkaitammekin. Isoin vaikutus syntyy yhdessä tekemällä”, Elomaa toteaa.

Datan pohjalta luontohaittavero?

S-ryhmän, Sitran, Jyväskylän yliopistoon ja Luonnonperintösäätiön edustajat keskustelivat luontojalanjäljen pienentämisestä työkalun lanseerauswebinaarissa 26. tammikuuta 2026.

Panelistit toivat esiin, että data auttaa yrityksiä ja organisaatioita mittaamaan oman ja arvoketjunsa vaikutuksia.

Työkalua voi hyödyntää myös yksilötasolla, jopa valtioiden tasolla. Näin se voi auttaa luomaan yhteiskuntiin rakenteita, jotka auttavat pysäyttämään luonnon tilan jatkuvan heikentymisen.

Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho uskoo, että luontojalanjälkityökalu ja tietokanta voivat vauhdittaa myös erilaisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa:

”Kun dataa on riittävästi saatavilla ja se on riittävän tarkkaa, valtio voi sen päälle rakentaa luontohaittaveroa”, Kotiaho nostaa esiin.

Toinen ohjauskeino voisi olla globaali periaate, jossa haitan aiheuttaja maksaisi kulut. Ylikulutusta vähentäisivät esimerkiksi erilaiset markkinointi- ja mainontakiellot sekä taloudelliset kannustimet tavaroiden elinkaaren pidentämiseen.

”Meidän on pakko pysäyttää ylikulutus. Siihen on mietittävä ohjauskeinoja. Yhteiskuntana voimme kannustaa korjauspalveluihin laskemalla niiden arvonlisäveroa tai ottamalla ne kotitalousvähennyksen piiriin”, Kotiaho nostaa esimerkkejä.

S-ryhmä kertoo selvittävänsä parhaillaan mahdollisuutta, että kuluttaja näkisi oman kulutuksensa luontojalanjäljen vaikkapa S-mobiili-sovelluksesta. S-mobiilissa on jo käytössä Hiilijalanjälkilaskuri ja Ravintolaskuri, jotka ohjaavat arjen fiksumpiin ruokavalintoihin.

Tietokanta yhdistyy yrityksen kirjanpitoon

Tietokanta ja BIOVALENT-malli on kehitetty strategisen tutkimuksen neuvoston ja Suomen Akatemian BOOST for biodiversity offsets -hankkeessa. Työtä ovat rahoittaneet S-ryhmä, Sitra sekä Ecobio Oy.

Jyväskylän yliopiston Luontojalanjälki-tutkimusryhmä aikoo jatkaa BIOVALENT-tietokannan kehitystyötä hankkeen päättymisen jälkeenkin ja kehittää esimerkiksi tietokannan integraatiota yritysten kirjanpitoon ja muihin sovelluksiin.

Jyväskylän yliopistossa on myös julkaistu avoin verkkokurssi Luontojalanjälki haltuun. Lisää kursseja on suunnitteilla.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock. Suomalaisten ostaman kahvin tuotannolla on luontohaittavaikutuksia toisella puolella maailmaa.