IPCC:n raportti: Ikkuna ilmastokriisin korjausliikkeille pienenee nopeasti

”Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle. Ikkuna korjausliikkeille pienenee nopeasti.”

Näin tiivistää hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n kuudennen arviointiraportin toisen osan sanoman yksi raportin pääkirjoittajista, Osuuskunta Lumimuutoksen dosentti Tero Mustonen.

Hän avasi raportin tärkeimpiä viestejä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa heti kansainvälisen raportin julkistamisen jälkeen 28.2.2022.

Mustonen omisti oman puheenvuoronsa nuorille. Hän halusi korostaa, että toivoa on, sillä muutoksia voidaan hidastaa ja niihin voidaan vielä vaikuttaa, jos toimitaan nopeasti.

”Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Edes se, että pääsisimme 1,5 asteen tavoitteeseen, ei estä käynnissä olevia muutoksia. Mutta hillintätoimilla voimme estää vaikutusten pahenemista”, Mustonen korostaa.

Mielenterveys kärsii

Ilmastopaneeli nostaa raportissaan esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisyhteisöihin. Vaikutuksia on paitsi lämpöaaltoina ja tulvina, myös tartunta- ja kulkutauteina. Myös mielenterveys kärsii:

”Ilmastopaneeli tunnistaa, että ihmiset ovat väsyneitä, turtuneita ja ahdistuneita, etenkin nuoret. Siksi paneeli on ottanut käsittelyyn kysymyksen ilmastoon liittyvistä mielenterveys- ja terveysvaikutuksista aivan uudella vakavuudella.”

Tartunta- ja kulkutautiriski on jo realisoitumassa.

Mustonen viittaa esimerkiksi siihen, että muutama vuosi sitten Kalottialueella pääsi ikiroudasta aktivoitumaan pernaruttoa.

”Se tappoi nuoren nenetsipojan.”

Mustonen summaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen ja turvallisuuteen ovat aineiston valossa odotettua merkittävämpiä.

”Riskit ovat samanaikaisia, monimutkaisia ja tuntemattomia kokonaisvaikutuksiltaan.”

Suomessa menetämme lumipeitettä, tulvat kuormittavat vesistöjä ja hiilinielut saattavat muuttua päästölähteiksi.

”Miten tilanne korjataan? Sopeutumistoimin. Tieteen valossa 30–50 prosenttia planetaarisen ekologian eli koko planeetan luontotyypeistä pitää saada suojeluksen ja ennallistamisen piiriin.”

Suomessa olisi ennallistettava soita, turvemaita, valuma-alueita ja metsiä, säilytettävä ekologisia käytäviä, suojeltava avainluontotyyppejä sekä lisättävä metsien lajistoa, monimuotoisuutta ja ikärakenteita.

”Irti fossiilisista”

Ilmastopaneelin osaraportti julkistettiin samaan aikaan, kun Venäjä vyörytti sotakalustoaan Ukrainaan.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi Tiedekulmassa, että sekä ilmastokriisiä että muita kriisejä yhdistää ihmisten riippuvuus fossiilisista polttoaineista.

”Hallitus jatkaa työtä tässäkin tilanteessa fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. On entistä tärkeämpää katkaista riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista. On panostettava entistä voimakkaammin kotimaisten, uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen lisäämiseen”, Kari sanoi.

Ilmastokriisi aiheuttaa jo sukupuuttoja

IPCC:n raportin mukaan yli puolet maapallon koko biosfäärin lajeista on liikkeellä. Lajit siirtyvät hitaasti kohti viileämpiä napa-alueita tai ylempänä sijaitsevia vuoristoalueita.

Ilmastonmuutokseen liittyy satoja paikallisia sukupuuttoja.

”Olemme tunnistaneet myös pelkästään ilmastoon liittyvän sukupuuton”, Tero Mustonen sanoo.

Muutoksella on vaikutuksia Suomeenkin. Mustonen kuvaa, että kun yleislajit kohtaavat kotoperäisiä ja harvinaisempia lajeja, tilanne kääntyy usein kotoperäisten lajien tappioksi. Suomessa esimerkiksi punakettu on viemässä naalilta elintilaa.

Kaikki lajit eivät pysty siirtymään. WWF:n Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman varoittaa seurauksista Suomen luonnolle:

”Suomenkaan luonto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutokseen nykyisellä tahdilla. Esimerkiksi hitaasti kasvavat puut ovat alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tällä hetkellä näyttää hyvin mahdolliselta, että vuosisadan lopussa kuuset ovat hävinneet Etelä-Suomesta. Seuraukset olisivat todella hurjia.”

Oikeudenmukaisia sopeutumistoimia

IPCC:n osaraportti keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niihin sopeutumiseen.

Mustonen kertoo, että raportti nostaa ensimmäistä kertaa tieteen rinnalle alkuperäisväestöjen kokemusperäisen tiedon.

”Raportti tunnustaa alkuperäiskansojen oman tiedon arvon tieteen rinnalla ja kolonialismin taakan. Raportissa on nostettu kysymys oikeudenmukaisuudesta”, Mustonen sanoo.

Hän korostaa, että alkuperäiskansat tulee ottaa mukaan sellaiseen ilmastotyöhön, jossa luonnon suojelemisesta ja ennallistamisesta tehdään päätöksiä.

Suomessa ja Pohjois-Euroopassa asia koskee esimerkiksi saamelaisia, jotka ovat elinkeinoissaan riippuvaisia arktisen luonnon ennakoitavuudesta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kertoi, että hallitus aikoo vielä tällä viikolla (maaliskuun alussa) antaa esityksensä ilmastolaista. Lakiin kirjataan uusi saamelaisten ilmastoneuvosto.

Huonoimmassa asemassa olevat kärsivät lisää

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Taru Palosuo kertoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoantuotantoon ja maatalouteen näkyvät jo ympäri maailmaa ja ne ovat pääosin kielteisiä.

”Ennakoimattomat sääilmiöt ovat jo heikentäneet miljoonien ihmisten ruokaturvaa.”

Muutokset vaikuttavat myös elintarviketurvallisuuteen, ruoan saatavuuteen ja ihmisten mahdollisuuksiin hankkia ruokaa. Laskevat maataloustulot vaikuttavat maaseudulla asuviin. Vaihteleva tuotanto aiheuttaa ruoan hintapiikkejä.

Suomen IPCC-työryhmän jäsen, Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert kuvailee, että erityisesti herkille alueille kohdistuu useita riskejä tuholaisongelmista tulva- ja kuivuusriskeihin. Hän muistuttaa, että riskit ovat merkittäviä ja sitä kalliimpia, mitä pidempään odotamme.

”Ilmastonmuutos rampauttaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Sitä pitää torjua päästövähennysten avulla. Samaan aikaan meidän pitää todella aktiivisesti ja nopeasti alkaa sopeutua näihin oloihin.”

Taru Palosuon mukaan niillä, jotka ovat ennestään olleet kaikista tiukimmilla, on myös suurempi riski kärsiä negatiivisista seurauksista.

”Esimerkiksi pienviljelijöillä, pientuottajilla, pienituloisilla kotitalouksilla sekä luonnon varassa elävillä alkuperäiskansoilla on suurempi riski kärsiä toimeentulon menetyksistä ja aliravitsemuksesta.”

Ruokaturvaa voi kuitenkin tukea politiikkatoimilla. Palosuo listaa, että sopeutumista edistävät esimerkiksi monimuotoinen viljely, eläintuotannossa kiertolaidunnus, kasvinjalostus, ilmastopalvelut kuten hälytys- ja varoitusjärjestelmät, vakuutusratkaisut, yhteisölähtöinen toimijuus sekä ruokahävikin torjunta koko ruokaketjussa.

Suunnitelma vuoteen 2030

Suomi valmistelee uutta sopeutumissuunnitelmaa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2030  (KISS) pitäisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

”Tulemme tekemään konkreettisen suunnitelman siitä, miten vahvistamme sopeutumista vuoteen 2030. Suunnitelman laadinnassa on mukana kahdeksasta eri ministeriöstä koostuva työryhmä ja asiantuntijasihteeristö. Siinä on paras osaaminen valtionhallinnosta”, kuvailee maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm.

Hänkin viittasi ajankohtaiseen sotatilanteeseen Ukrainassa:

”Ruokaturva ei todellakaan helpotu Ukrainassa tapahtuvien toimien seurauksena. Se on erittäin merkittävä ruoantuotantoalue.”

Talvitulvat yleistyvät Suomessa

Ilmastonmuutos näkyy jo esimerkiksi Suomen vesistöissä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen:

”Virtaamien ja tulvien rytmi muuttuu. Kun lämpötila kohoaa, talvitulvat yleistyvät ja kevättulvat saattavatkin pienetä. Kun lumipeite hupenee, se vähentää kevättulvariskiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Mutta sademäärät ja rankkasateet voimistuvat, mikä kasvattaa tulvariskiä.”

Rankkasadetulvien ennakoidaankin kasvavan. Merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöt lisäävät Suomenlahden rannikkotulvariskiä.

”Ilmastonmuutos lisää sadantaa ja valuntaa Suomessa. Vuodenaikaisrytmi muuttuu, mikä vaikuttaa kuivuuteen.”

Veijalaisen mukaan sopeutumalla ja varautumalla ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia voi vähentää.

Hiilitonnilla satasen vaikutus

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik katsoo raporttia ympäristötalouden näkökulmasta.

Hänen mukaansa raportti vahvistaa sanomaa, että ilmastonmuutoksen hillintä ei ole vain kustannus vaan taloudellisesti järkevä investointi.

Hän kertoo, että ilmastonmuutos aiheuttaa talouteen ja bruttokansantuotteeseen suppeita talousvaikutuksia esimerkiksi myrskytuhoina, tuotantoalojen arvonlisän pienenemisenä sekä arvopaperien hintavaikutuksina.

Laajat talousvaikutukset kuitenkin kohdistuvat ihmisiin: terveys, kuolleisuus, konfliktit, sodat, pakolaisuus ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen. Ilmastonmuutoksella on paljon heijastevaikutuksia kansainväliseen kauppaan, rahoitusmarkkinoihin, ilmastopakolaisuuteen, jopa tauteihin.

”Haitat iskevät eniten kehittyviin maihin ja ihmisiin, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Ilmastonmuutoksen hillintä on taloudellisesti järkevä investointi, jossa jokainen asteen kymmenyksen vähenemä merkitsee. Tarvitaan myös julkisia investointeja”, Ahlvik sanoo.

Hän viittaa laskelmaan, jossa hiilen yhteiskunnallinen hinta on vähintään sata euroa jokaista hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden, kun huomioidaan sekä suppeat että laajat talousvaikutukset.

”Omalla hiilijalanjäljelläni aiheutan tavallaan tuhannen euron haitat joka vuosi”, Ahlvik konkretisoi.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Erkki Makkonen ja graafi SYKE & LUKE.  Alkuperäiskansat ovat riippuvaisia luonnon ennakoitavuudesta.