Ismo Hiltunen on nähnyt, kuinka Suomi on vienyt sekajätettä ulkomaille yli kymmenen vuotta – ”Nyt on tapahtunut täyskäänne: Viennin sijasta tuomme jätettä”

Venäjän hyökkäyssota ja muuttuva lainsäädäntö ovat muuttamassa jätemarkkinoita Suomessa ja Euroopassa.

Kansainvälisen jätekaupan asiantuntija Geminor korostaa, että etenkin Suomen jätevirrat ovat kääntymässä päälaelleen.

Geminorin Suomen-yksikön Gemifinin maajohtaja Ismo Hiltunen toteaa, että aina perustamisestaan eli vuodesta 2011 lähtien Gemifin on vienyt polttokelpoista jätettä etupäässä Suomesta Ruotsiin ja Baltiaan noin 100 000–150 000 tonnin vuositahdilla.

Jätteen suunnassa on tapahtunut hiljattain täyskäännös. Jätettä onkin alettu tuoda Suomeen Keski-Euroopasta ja muualta ulkomailta.

”Viime vuosien aikana kotimainen kysyntä jätevirroille on kasvanut. Jätteen vienti ulkomaille on pysähtynyt. Käänne näyttää pysyvältä”, Hiltunen kommentoi Geminorin tiedotteessa.

Venäläisen puuhakkeen tilalle jätepolttoainetta

Geminor on erikoistunut toimittamaan etenkin niin sanottua kierrätyspolttoainetta eli yhdyskuntajätepohjaista RDF:ää (refuse derived fuel) ja kaupallisen sektorin jätteistä jalostettua SRF:ää (solid recovered fuel).

Kierrätyspolttoaine on tiettyihin palakokoihin ja polttoluokkakriteereihin murskattua ja jalostettua jätepohjaista polttoainetta. Sitä hyödyntävät energiana esimerkiksi rinnakkaispolttolaitokset, jätteenpolttolaitokset, sementtiuunit ja muut biopohjaisia polttoaineita käyttävät voimalat.

Hiltusen mukaan Venäjän hyökkäyssodalla on ollut suuri vaikutus suomalaiseen energia- ja jätekenttään:

”Venäläistä puuta ei juuri enää tuoda Suomeen, ei myöskään hiiltä, öljyä tai kaasua. Tämä on heiluttanut kotimaisia energiamarkkinoita. Jätteen merkitys polttoaineena on kasvanut”, Hiltunen sanoo ja jatkaa:

”Useat voimalaitokset ovat siirtyneet venäläisen puuhakkeen polttamisesta käyttämään SRF:ää. Sekä SRF:n että RDF:n kysyntä on Suomessa kasvanut, eikä kansallisilla markkinoilla riitä materiaalia vastaamaan kysyntään.”

Gemifin onkin alkanut toimittaa kierrätyspolttoaineita Suomeen ulkomailta.

Pääsy jätemarkkinoille

”Keskitymme varmistamaan, että suomalaiset voimalat saavat heille räätälöityä polttoainetta. Tässä työssä on hyvin tärkeää, että meillä on pääsy niille Euroopan jätemarkkinoille, joissa on kierrätyspolttoaineeksi soveltuvaa ylijäämäjätettä.”

Geminorin kautta kulki kansainvälisesti yhteensä 1,67 miljoonaa jätetonnia vuonna 2021. Yhtiö toimii Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi Iso-Britannian, Ranskan, Puolan, Espanjan ja Italian markkinoilla.

Polttomäärä ylitti kahden miljoonan tonnin rajan

Viime vuosina Suomeen on rakennettu runsaasti lisää jätteenpolttokapasiteettia. Esimerkiksi Saloon vuonna 2021 valmistunut Lounavoiman laitos on kapasiteetiltaan 120 000 tonnia. Vantaan Energia teki omaan jätevoimalaansa äskettäin 200 000 tonnin laajennuksen.

Hiltusen laskujen mukaan kotimainen jätteenpolttokapasiteetti on kasvanut jo noin 2,2 miljoonaan tonniin.

Tuoreen Tilastokeskuksen yhdyskuntajätetilaston perusteella Suomessa poltettiin energiaksi vuonna 2021 ensimmäistä kertaa yli kaksi miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä.

Poltto ja kierrätys vastakkain

Samaan aikaan kun jätteenpoltto on kasvanut, Suomen täytyisi saada ohjattua yhä suurempi osa syntyvästä jätteestä polton sijasta materiaalikierrätykseen.

Jätteenpoltto on lisääntynyt niin paljon, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste notkahti vuoden 2021 tilastoissa 37 prosenttiin. Vielä vuotta aiemmin kierrätysaste oli 42 prosenttia.

Suomi onkin laatinut uutta jätelainsäädäntöä, joka kiristää jätteen kierrätystavoitteita ja lisää jätteen syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä. Esimerkiksi pakkausjätteiden kuten muovin erilliskeräys lisääntyy Suomessa merkittävästi jo lähiaikoina.

”Suomi on jo nyt EU:n johtavia maita bio- ja ruokajätteen, muovien ja paperin erilliskeräyksessä ja materiaalikierrätyksessä. Tämä kaikki vaikuttaa luonnollisesti polttoon päätyviin sekajätevolyymeihin.”

Hiltunen huomauttaa, että muovien kierrättämistä varten Pohjoismaihin on rakentumassa mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen laitoksia, jotka käsittelevät muovijätettä raaka-aineeksi.

Gemifin aloittaa lähitulevaisuudessa muovien viennin Tanskaan mekaanis-kemialliseen käsittelyyn suomalaisen yhteistyökumppanin kanssa.

”Suomesta riittävää muovien käsittelykapasiteettia ei vielä valitettavasti löydy ainakaan pariin vuoteen. Tätä ennen joudumme viemään muoveja ulkomaille. Tulemme satsaamaan muovien vientiin ja tuontiin yhä enemmän tulevaisuudessa”, Hiltunen sanoo.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Geminor. Pääkuvassa jätepaaleja lastataan laivaan kuljetusta varten.