”Itämeri alkaa ritiläkaivosta” – Watec Consulting keksi keinon vähentää tekonurmikenttien mikromuovipäästöjä, palkittiin Pelasta Itämeri -palkinnolla

Tekonurmikenttien kumirouhe on yksi Suomen suurimmista tutkituista mikromuovien päästölähteistä. Ongelmaan löytyy ratkaisuja.

Jalkapalloilijat odottavat kevään fudiskauden käynnistymistä. Lunta aurataan tekonurmikentiltä.

Tekonurmikenttien ansiosta jalkapalloa pystytään pelaamaan nykylaajuudella Suomen kaltaisissa olosuhteissa.

Kenttien täyteaineena käytetty, autonrenkaista valmistettu kumirouhe on kuitenkin myös murheenkryyni: Se kulkeutuu kentiltä ympäristöön. Se voi myös valua kenttien hulevesikaivojen kautta vesistöihin ja lopulta Itämereen.

Mikromuovia pääsee ympäristöön

Kumirouhepäästöt ovat yksi merkittävimmistä mikromuovipäästöjen lähteistä.

Tämä selvisi, kun SYKE ja THL kokosivat ympäristöministeriön rahoittamassa tutkimuksessa yhteen hajallaan olevaa tietoa muovien haitallisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tunnistivat niihin liittyviä merkittävimpiä tietoaukkoja.

Tutkimus tukee Suomen Muovitiekartta-ohjelmaa, joka tavoittelee muovien kiertotalouden läpimurtoa vuoteen 2030 mennessä.

Suomen ympäristökeskus selvitti myös opetusministeriön rahoituksella, kuinka kumirouhetta kulkeutuu ympäristöön.

TEKONURMI-selvityksessä paljastui, että kumirouhetta voi päätyä jalkapallokenttien ympäristöön satoja, jopa tuhansia kiloja vuodessa.

Satoja kiloja rouhetta

Tutkimuskohteena oli kaksi helsinkiläiskenttää: Pirkkolan urheilupuiston ja Puotilan Valtti-areenan kentät.

Maaperästä ja hulevesikaivoista tehtyjen mittausten perusteella kumirouhetta päätyi ympäristöön tutkimuksen aikana, vuosina 2019–2021, Pirkkolassa keskimäärin 536 kiloa vuodessa. Puotilassa päästö oli moninkertainen, 1 869 kiloa vuodessa.

Suomessa on yli 400 tekonurmikenttää, mistä voi päätellä kokonaispäästöjen mittaluokkaa.

Kumirouhe kulkeutuu kentiltä työkoneiden ja pelaajien mukana. Myös lumia auratessa suuria määriä kumirouhetta ajautuu kentän laidoille ja ojiin.

Kentän ympäristön hulevesikaivot ovat merkittävä kumirouhetta kuljettava reitti. Kaivojen kautta kumirouheella on pääsy vesistöihin.

Se, kuinka paljon rouhetta kaivoihin päätyy, riippuu sääolosuhteista, vuodenajasta, hulevesikaivojen sijainnista ja kentän käytöstä.

Eniten rouhetta kertyi kaivoihin keväisin lumien sulaessa.

Esteitä kentille

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä korostaa kuitenkin, että tekonurmikenttien kumirouhepäästöjen vähentämiseen on olemassa keinot.

”Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi”, hän summaa tutkimuksen tulokset.

Parasta olisi, jos täyteainepäästöjen minimointi huomioitaisiin jo uutta kenttää suunniteltaessa ja rakentaessa, mutta jo käytössä olevat kentätkin voivat tehdä paljon päästöjä vähentääkseen.

Tärkeintä on estää rouheen pääsy hulevesiä kerääviin ritiläkaivoihin. Kentälle kannattaa asentaa kumirouhepäästöiltä suojaavia rakenteita.

Kenttäalueen rajalle voi sijoittaa rouheen leviämisen esteitä. Aurauslumi kannattaisi kasata suoja-alueille, joista rouhe ei pääse hulevesiverkostoon.

Lisäksi sadevesikaivoihin voi asentaa keräimiä ja suodattimia, jos näiden tyhjennyksestä pidetään huoli.

Pienetkin muutokset kentän käyttäjien ja huoltajien toiminnassa sekä tiedotus voisivat auttaa, esimerkiksi se, että pelaajat putsaisivat nappulakenkänsä kentältä lähtiessään ja että työkoneet harjattaisiin kumirouheesta.

Kaupallisia ratkaisuja

Kumirouhepäästöjen pysäyttämiseen on jo tarjolla kaupallisia, teknisiä ratkaisuja.

Vesistösuunnittelun ja hulevesien puhdistuksen asiantuntijayritys Watec Consulting Oy toi vuonna 2021 markkinoille kaivosuodattimen.

”Asennetaan hulevesikaivon kannen alle suodatinsukka, joka kiinnitetään kaivon runkoon. Suodatin kerää kumirouheen ja muut kiintoaineet sukkaan, mutta vesi pääsee suodattimen läpi”, Watecin perustaja Juha-Pekka Saarelainen kuvaa yrityksen tuotetta.

Kaivo tyhjennetään imulaitteella, jonka yritys on itse kehittänyt. Imuri erottelee kiintoaineesta painavan sepelin ja kevyemmän kumirouheen.

Paperiroskat ja tupakantumpit saadaan kevyinä roskina eroteltua niin, että jäljelle jää kumirouhe. Tämä voidaan kierrättää takaisin tekonurmikenttien täytteeksi.

”Vuonna 2021 saimme pelkästään koekentillämme kierrätettyä kumirouhetta niin, että kuntien tarvitsi ostaa uutta kumirouhetta 60 suursäkillistä tavallista vähemmän”, Saarelainen tiivistää.

Yritykselle Pelasta Itämeri -palkinto

Watec Consulting palkittiin juuri päättyneillä Vene Båt -messuilla 20 000 euron arvoisella Pelasta Itämeri -palkinnolla.

Palkinnolla huomioidaan vuosittain taho, joka on tehnyt arvokasta työtä Itämeren hyväksi.

Suomen Messusäätiö jakaa palkinnon yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin, John Nurmisen Säätiön, Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Tekniikka & Talous -lehden kanssa.

Palkinnon jakanut raati vakuuttui Watecin kehittämän ratkaisun helposta asennettavuudesta ja huollettavuudesta.

Lisäksi raati kiitteli, että Filtro-suodatin vähentää mikromuovipäästöjen lisäksi myös kiintoaineiden kulkeutumista vesistöihin, mikä helpottaa Itämeren rehevöitymisongelmaa.

Merentutkimusalus Aranda ja Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos Seili saivat raatilaisilta kunniamaininnat ansiokkaasta tutkimustyöstä, jota he tekevät Itämeren hyväksi. Ilman tällaista merkittävää tutkimustyötä Itämeren pelastaminen olisi todella vaikeaa, ellei mahdotonta.

Viemärikaivo ei ole roskis

Watec on ollut mukana Suomen ympäristökeskuksen tutkimusyhteistyössä.

Kaivosuodattimia on testattu kaupunkiympäristössä myös Lahden, Helsingin ja Aalto-yliopiston Hulakas-hankkeessa. Selvisi, että strategisesti sijoitetut kaivosuodattimet pystyvät leikkaamaan merkittävän osan päästöistä, joita kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin.

Kunnat ovat kiinnostuneet Watecin tuotteesta. Yrityksen mukaan yli 20 kuntaa on hankkinut kaivosuodattimia omille tekonurmikentilleen.

Saarelainen on tehnyt 15 vuotta erilaisia virtavesikunnostushankkeita. Hänen mukaansa sadevesi- ja hulevesikaivoja ei osata nähdä ratkaisun avaimena, vaan päinvastoin roskakorina, jonne on kätevä päästää vuotoja ja heittää roskia tupakantumpeista lähtien.

”Haluamme ihmisten ymmärtävän, että Itämeri alkaa ritiläkaivosta.”

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Watec ja Messukeskus. Juha-Pekka Saarelainen vastaanotti Pelasta Itämeri -palkinnon Vene Båt -messuilla 2023.