Kajaanissa edistetään vähähiilistä rakentamista

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Rakennusala on parhaillaan siirtymässä kohti vähähiilisyyttä ja kiertotalouden toimintaperiaatteita.

Muutos näkyy muun muassa valmisteilla olevassa kaavoitus- ja rakentamislain uudistuksessa. Uudistuksen yhtenä päätavoitteena on rakentamisen ja rakennusten käytön ilmastovaikutusten ohjaaminen lainsäädännön avulla 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Rakennusalan edelläkävijät ovat parhaillaan perehtymässä ympäristöministeriön julkaisemaan Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään, joka on ensimakua yhdenmukaisesta kansallisesta menetelmästä.

Pilotissa vähähiilisiä energiaratkaisuja

Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia tutkimuksia uusista vähähiilisistä ja luonnonmukaisista rakennustuotteista, mutta myös todellisia konkreettisia pilottikohteita.

Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinnoima RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hanke käynnistyi elokuussa 2020.

Hankkeen tavoitteena on edistää siirtymää kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa lisäämällä uusiutuvien ja innovatiivisten energiantuotanto- ja varastointimuotojen käyttöönottoa rakentamisen yhteydessä.

Tähän mennessä hankkeessa on teetetty alan asiantuntijoiden toimesta sekä energiasuunnitelma, että vähähiilisyyden arviointi Kajaanissa vasta valmistuneeseen Sammonkaari-korttelin ensimmäiseen vaiheeseen.

Jätevesien hukkalämpö höytykäyttöön

Syksyllä 2022 valmistuneen Sammonkaari-korttelin ensimmäinen osa on pääsääntöisesti rakennettu kotimaisesta puusta. Energiasuunnitelmassa tehtiin vertailua erilaisten energiaratkaisujen ja niiden yhdistelmien välillä.

Lopputuloksena syntyi energiakokonaisuus, joka oli sekä taloudellisesti että teknisesti järkevästi toteutettavissa. Selvityksen mukaan korttelin energiantarpeesta oli mahdollista kattaa noin 30 % esimerkiksi jätevesien käsittelystä syntyvällä hukkalämmöllä. 

Sammonkaari-korttelin rakennukselle teetettiin myös vähähiilisyyden arviointi ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän periaatteita noudattaen.

Arvioinnissa tarkasteltiin Sammonkaari-korttelin ensimmäisen vaiheen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeä, ja saatuja tuloksia verrattiin vastaavaan betoniteräsrakenteiseen taloon. Rakentamisen vähähiilisillä materiaalivalinnoilla on yhä suurempi rooli rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljessä, kun energiantuotannossa siirrytään päästöttömiin vaihtoehtoihin.

Kampusalueelle energiasuunnitelma

Hankkeen tulevaisuuden näkymissä keskitytään Kajaanin Vimpelinlaakson kampusalueen energiatehokkuuden kehittämiseen. Kampusalue on rakennettu 1970–1990-luvuilla, ja aluetta on myös peruskorjattu sen jälkeen.

Rakennuksiin tehdään energiasuunnitelma, jossa kartoitetaan vaihtoehtoisia energiamuotoja ja esitetään toimenpiteitä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle.

Näiden lisäksi hankkeen puitteissa suunnitellaan ja selvitetään uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet, hukkalämmön hyödyntämisen potentiaali, kaksisuuntaiset kaukolämmöntuotannon ratkaisut, maalämmön rakentamisen mahdollisuudet sekä kokonaisuuden optimointi.

Parhaillaan kampusalueen energiatehokkuuden parantaminen on etenemässä energiakatselmuksen tekemiseen. Energiakatselmus antaa hyödyllistä tietoa kohteen energiankäytöstä, energiansäästöpotentiaalista sekä esittää energian säästötoimenpiteitä ja niihin liittyviä kannattavuuslaskelmia sekä vaikutuksia CO₂-päästöihin.

Myös energiasektori käy parhaillaan läpi murrosta, jossa energian saatavuus ja hiilineutraalit ratkaisut nousevat kaikkien yhteisiksi tavoitteiksi. Kampusalueen energiatehokkuuden parantaminen edistää Kajaanin ja koko Kainuun siirtymää kohti vähähiilisempää ja resurssitehokkaampaa yhteiskuntaa.

Hankkeen rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja varat tulevat Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR).

Kirjoittajat: Jenni Kuronen ja Ella Lukkari.

Kuva: Jenni Kuronen/ KAMK. Sammonkatu-korttelin ensimmäinen osa on nyt valmis.