Kaupunkiviljely edistää terveyttä – aikuisetkin hyötyvät immuunipuolustusta vahvistavasta mikrobialtistuksesta

Sisäviljelyä harjoittaneiden koehenkilöiden ihon bakteeriston monimuotoisuus kasvoi jo kuukaudessa. Myös tulehdusta hillitsevän sytokiinin määrä veressä lisääntyi.

Tulokset selviävät Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston yhteisestä tutkimuksesta.

”Ryhmäläiset käyttivät metsämaanpohjaa jäljittelevää kasvualustaa, jonka mikrobimonimuotoisuus on korkea”, kertoo väitöstutkija Mika Saarenpää Helsingin yliopistosta.

Saarenpää selvittää väitöskirjatyössään, kuinka kaupunkilaisten immuuniterveyttä edistävää mikrobialtistusta voitaisiin lisätä helposti arkeen integroitavalla toiminnalla.

Jo aiemmin on osoitettu, että luontopohjaisten ja mikrobistoltaan rikkaiden materiaalien käsittely muuttaa kehon mikrobistoja.

Vaikutusta kehon puolustusjärjestelmään

Saarenpään tutkimuksessa koehenkilöt sitoutuivat kaupunkiviljelyyn, joka oli heille luontevaa toimintaa.

Siinä missä he viljelivät kasvejaan metsämaan kaltaisessa alustassa, kontrolliryhmä käytti kasvuturvetta, jonka mikrobien monimuotoisuus on alhainen.

Koehenkilöiden mittausterveys koheni, mutta kontrolliryhmäläisillä ei havaittu muutoksia veressä eikä ihobakteeristossa.

Tutkimus osoitti ensimmäisen kerran, että myös terveiden aikuisten mikrobiston monimuotoisuutta voidaan tarkoituksellisesti lisätä ja vaikuttaa sitä kautta kehon puolustusjärjestelmän toimintaan.

Matalan kynnyksen terveysteko

Saarenpään mukaan nykyään eletään liian ”puhtaasti”.

On tiedossa, että kaupungistuminen johtaa mikrobialtistuksen vähenemiseen, kehon mikrobiston muuttumiseen ja immuunivälitteisten sairauksien riskin kasvuun.

”Immuunivälitteiset sairaudet, kuten allergiat, astma ja autoimmuunisairaudet, ovat lisääntyneet huimasti kaupungistumisen myötä ja aiheuttavat suuria hoitokustannuksia.”

Tutkijan mukaan mikrobialtistusta voidaan lisätä vaivattomasti ja turvallisesti kotioloissa ympäri vuoden.

Tilaa ja rahaa ei tarvita paljon. Tutkimuksessa viljely tapahtui tavallisessa parvekelaatikossa, ja kasvatetut herne, papu, sinappi ja salaatti olivat peräisin marketin hyllyiltä.

Paras vaihtoehto lähiluonto

Moni tutkittava kertoi jatkavansa mieluisaa toimintaa ja siirtyvänsä kesällä viljelemään kasveja ulkona.

Saarenpään mukaan erityisen tärkeää olisi silti satsata lasten luonto- ja mikrobialtistukseen, sillä puolustusjärjestelmän kehitys on lapsuudessa aktiivisimmillaan.

”Ideaalitilanteessa kaupungeissakin olisi niin paljon monimuotoista lähiluontoa, ettei terveyttä edistävää mikrobialtistusta tarvitsisi hakea sitä varten kehitellyistä tuotteista”, tutkija korostaa.

Todellisuudessa näin ei aina ole, joten etenkin tiiviisti rakennettujen kaupunkien päiväkoteihin ja kouluihin voitaisiin hankkia biodiversiteettimullalla täytettyjä viljelylaatikoita.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi

Kuva: Mika Saarenpää. Ruukuissa tapahtuva kaupunkiviljely ei vie paljon tilaa.