Keräys jätteen syntypaikoilta on kiertotalouden heikko lenkki – SPIRIT-ekosysteemin uusi hanke tutkii muovijätteen keräyslogistiikkaa

(Tilaajille.) Miten muovijäte saataisiin tehokkaasti talteen? Pitäisikö hyvin muovijätteensä lajitteleva asukas tai työntekijä palkita alentamalla jätemaksuja? Vastauksia etsivät SPIRIT-ekosysteemin tutkimushankkeet. ”Miksi asukkaan pitäisi maksaa naapurinsa jätemaksu? Eihän hän maksa tämän sähkölaskuakaan.” Näin kysyy VTT:n projektipäällikkö Riikka Kaipia. Hän vetää Business Finlandin rahoittamaa ja SPIRIT-ekosysteemiohjelmaan kuuluvaa, uutta KEMU-tutkimushanketta. Hanke tutkii muovijätteen keräyslogistiikkaa eli sitä, millaisin ratkaisuin muovit saataisiin nykyistä tehokkaammin kerättyä talteen ja lajiteltua kierrätykseen kaupoista, maataloudesta, teollisuudesta, yrityksistä ja tavallisilta kuluttajilta. Kaipialla on pitkä kokemus materiaalivirtatutkimuksesta. Hän tietää, että juuri muovijätteen keräys on suurin pullonkaula muovien kiertotaloudessa. Ensimmäinen vaihe on vaikein Kaipia itse puhuu muovijätteen ”toimitusketjun ensimmäisestä mailista”. Tällä hän viittaa siihen, että jokainen muovia tai muovipakkauksia käyttävä asukas, yrityksen työntekijä, teollisuuden toimija, rakentaja ja maatalousyrittäjä on muovijätteen tuottaja. Olemme siis ikään kuin ensimmäiset lenkit siinä ketjussa, joka kiertotalouden mukaisesti pyrkii kierrättämään muovijätteen takaisin muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Tätä hajanaista ja monimuotoista joukkoa on kuitenkin paljon vaikeampaa johtaa kuin neitseellisten raaka-aineiden toimittajaryhmää....