Onko Suomi todella siirtymässä kohti kiertotaloutta? Tilastokeskus on tehnyt asian todentamiseen kansallisen indikaattorikokonaisuuden. Indikaattorit mittaavat, kuinka kiertotalouden liiketoiminta on kehittynyt Suomessa viime vuosina.

Elina Saarinen

Suomi valmistelee parhaillaan kansallista kiertotalousohjelmaa, joka tähtää Suomen kansainväliseen edelläkävijäasemaan kiertotaloudessa.

Jotta voidaan katsoa, onko Suomi oikeasti kiertotalouden edelläkävijä, asiaa pitäisi pystyä jollain tavalla mittaamaan. Ongelmana on, ettei kansainvälisesti ole syntynyt vielä laajaa yhteisymmärrystä edes siitä, mitä tarkoittaa kiertotalous.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa Circwaste — Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuudessa on tiedostettu, että kiertotalouden kehittymisen seurantaan on kehitettävä työkaluja.

SYKE ja Tilastokeskus käynnistivät viime vuonna selvityksen, jonka tarkoituksena on löytää kiertotalousliiketoimintaa mittaavia, kansallisia ja alueellisia indikaattoreita.

SYKE julkaisi 10. joulukuuta indikaattorit kiertotalouden sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen sekä uutta alueellista tietoa kotitalousjätteistä.

Mittaristo syntyi kierrättäen vanhaa

Tilastokeskus julkaisi 9.12.2020 ensimmäisen kokoelman indikaattoreita kiertotalouden liiketoiminnalle.

Indikaattorikokonaisuus on itsekin kiertotaloutta parhaimmillaan: Se on syntynyt olemassa olevaa dataa kierrättämällä.

Pohjana on käytetty Tilastokeskuksen ja muiden tilastotietoa tuottavien tahojen olemassa olevaa tietoa, jota Tilastokeskus on jalostanut.

Indikaattorien luominen on vaatinut paljon työtä ja erilaisten tilastotietojen yhdistelemistä.

Tilastokeskus on hyödyntänyt Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin julkaisemaa kiertotalousindikaattoritietoa ja näiden indikaattoreiden perusteita, esimerkiksi yritysten toimialalistauksia ja patenttiluokituksia.

Tilastokeskuksen yliaktuaarit Niko Olsson ja Heidi Pirtonen toteavat, että nykytilastot taipuvat aika huonosti kiertotalouden mittaamiseen.

”Kiertotaloudelle, saati kiertotalouden liiketoiminnalle, ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Esimerkiksi yritysten toimialalistaa ei ole suunniteltu siihen, että sieltä voitaisiin helposti poimia kiertotalouteen liittyvä liiketoiminta”, he sanovat.

Olsson ja Pirtonen korostavat, että nyt julkaistu indikaattorien kokoelma on lähtökohta, jolla päästään alkuun. Mittarit kehittyvät sitä mukaa, kun käyttöön saadaan enemmän tietolähteitä ja kun itse kiertotalousliiketoimintakin kehittyy.

Tuotteen koko kierto näkyviin

Aivan aluksi Tilastokeskuksen Circwaste-tiimin oli linjattava, millaiset tiedot kuvastaisivat kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä.

Erilaista tilastotietoa on valtavasti, joten oli suuri työ rajata ja valita indikaattorien kokoelma tiiviiksi ja käyttökelpoiseksi.

Sen tuli myös ottaa huomioon kaikki kiertotalouden ulottuvuudet ja uudet bisnesmallit: ekologisen tuotesuunnittelun, luonnonvarojen ja materiaalien käytön tehokkuuden, vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen, tuotteen elinkaaren pidentämisen sekä jätehuollon ja kierrätysvaiheen.

”Mietimme, miten jokin tuote etenisi kiertotaloudessa, mitä kaikkea sykliin voisi kuulua ja miten eri vaiheita pystyttäisiin mittaamaan”, Olsson kertoo työläimmästä vaiheesta.

Tiimi päätyi lopulta kahdeksan toiminnon ympyrään. Jokaiseen toimintoon kehitettiin sitä kuvaavat indikaattorit.

”Yksinkertaiseen kuvaan pääseminen vaati paljon työtä. Tämä indikaattorien kokonaisuus ei kata koko kiertotaloutta, mutta rajaus on pakko tehdä”, Pirtonen sanoo.

Pirtonen ja Olsson uskovat, että kun tarkastellaan yhtä aikaa useita indikaattoreita, kokonaisuus onnistuu valottamaan kiertotalouden liiketoimintakehitystä mahdollisimman monipuolisesti.

Vaikka yksi indikaattori ei onnistuisi kertomaan kaikkea, yhdessä nämä valitut indikaattorit voivat antaa melko hyvän käsityksen kehityksestä. Tilastokeskuksella on käytettävissään pitkäänkin kertynyttä aineistoa. Näin kehitystä voi seurata ja suhteuttaa.

Saadaanko jatkoa?

Pirtonen ja Olsson kertovat, että Suomen työ indikaattoreiden kehittämisessä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Moni maa tahtoisi kiertotalouden kärkeen.

”Muuallakin ollaan siinä vaiheessa, että yritetään löytää indikaattoreita kiertotaloudelle. Indikaattorimme pohjaavat niihin tilastoihin, mitä Suomi raportoi Eurostatille. Vaatimukset ovat samat kaikissa EU-maissa, joten tilastot ovat vertailukelpoisia.”

Tilastot ovat myös vertailukelpoisia YK:n kestävän kehityksen indikaattorien kanssa.

Tällä hetkellä mikään ei velvoita tilastoviranomaista seuraamaan kiertotalouden indikaattoreita, mutta Olsson ja Pirtonen toivovat, että työn jatkamiselle löytyisi rahoitusta.

”Kun tämä data on kerran tuotettu, olisi mielekästä jatkaa seurantaa ja tuottaa tietoa politiikkatoimien tueksi. Näillä indikaattoreilla voidaan seurata, onko Suomi siirtymässä kohti kiertotaloutta.”

Lue lisää:

Tilastokeskus julkaisi kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit 9. joulukuuta verkkosivuillaan. Katso kiertotalouden teemasivusto. 

Kuva: Aki Harju/ Tilastokeskus. Niko Olsson ja Heidi Pirtonen ovat kehittäneet kiertotalousliiketoiminnan mittaamiseen indikaattoreita Circwaste-hankkeessa.

Indikaattorit kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen

1 Design

– Patentit: Näyttää kiertotalousaiheiset patentit miljoonaa asukasta kohden. Sisältää mm. kierrätykseen, kierrätysmateriaaleihin ja -teknologiaan liittyviä patenttiryhmiä.

”Halusimme indikaattorin, joka kuvaisi jollakin tavalla tuotesuunnittelua, koska se on tärkeä osa kiertotaloutta. Aihetta on hyvin vaikea mitata. Patenttien lukumäärä on siihen lähes ainoa keino tällä hetkellä”, Niko Olsson taustoittaa.

2 Materiaalien otto

– Kotimainen materiaalien kulutus ja materiaali-intensiteetti: Kuvaa neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Materiaali-intensiteetti kertoo, miten tehokkaasti luonnonvaroja hyödynnetään suhteessa talouskasvuun.

”Kun käyrä menee alaspäin, vähemmällä materiaalilla on saatu tuotettua enemmän arvoa”, Heidi Pirtonen selventää.

3 Tuotanto

– Toimialarakenne: Kuvaa palvelualojen liikevaihdon suhdetta kaikkien alojen liikevaihtoon. Siirtymässä kiertotalouteen palvelujen roolin odotetaan kasvavan, koska yritykset siirtyvät esimerkiksi tuote palveluna -konsepteihin.

– Palkat: Seuraa, kuinka kiertotalousalojen palkat seuraavat yleistä palkkamediaania.

”Usein puhutaan, että kiertotalous tuo uusia työpaikkoja. On kiinnostavaa seurata, minkälaista työtä se synnyttää”, Olsson perustelee.

– Koulutus: Seuraa, miltä koulutusasteilta kiertotalousaloille työllistytään vuoden sisällä valmistumisesta. Esimerkiksi vuonna 2017 työllistyneitä oli vähän yli 1600.

4 Logistiikka

– Ei indikaattoria tällä hetkellä:

”Logistiikan kiertotalouskehitystä olisi hyvä pystyä jatkossa mittaamaan, mutta tällä hetkellä tähän ei ole minkäänlaista indikaattoria. Alustava ajatus on, että voitaisiin mitata, kuinka pitkiä matkoja kierrätysmateriaalit kulkevat, ennen kuin ne päätyvät hyödynnetyiksi”, Olsson sanoo.

5 Kauppa ja palvelut

– Toimialaindikaattorit: Kuvaa alojen liikevaihtoa, yritysten lukumäärää ja henkilöstön määrää. Tietoa saatavilla myös alueellisesti.

Palvelualojen liikevaihdon osuus taloudesta on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Toimialalistaus perustuu Eurostatin kiertotaloustoimialojen listaukseen, mutta Olssonin mukaan tämä ei kuvaa kovin hyvin kiertotalouden liiketoiminnan kokonaisuutta.

”Näiden toimialojen lisäksi kiertotaloutta toteutetaan monessa muussakin yrityksessä.”

Varsinkin pienet kiertotalousyritykset ja toisaalta suuret kiertotalousekosysteemit voivat jäädä pois tilastosta, elleivät ne toimi selkeästi kierrätyksessä, korjauksessa, uudelleenkäytössä tai vuokrauksessa ja leasingissä.

6 Kulutus

– Jakamistalous: Kuvaa yksityisten ihmisten käytettyjen tavaroiden keskimääräistä ostoa ja myynti eri kirpputorityypeillä kuten Internet-kirpputoreilla.

”Yritystoiminnan lisäksi halusimme indikaattoreita, jotka kuvaavat kuluttajabisnestä”, Pirtonen perustelee.

– Kirpputorikauppa: Kuvaa kirpputorikaupan liikevaihtoa, henkilöstöä ja yritysten määrää. Tietoa saatavilla myös alueellisesti. Liikevaihto on kasvanut lievästi, mutta toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstömäärä on laskussa.

7 Jätteet

– Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen: Kuvaa yhdyskuntajätteen määrää, materiaali- ja energiahyödyntämisen määrää sekä kierrätysastetta. Indikaattorista näkyy myös vertailu EU:n kierrätysasteen keskiarvoon.

”Kierrätysasteen laskentasäännöt ovat muuttumassa uuden lainsäädännön myötä”, Pirtonen huomauttaa.

– Jäte: Kokonaisjätemäärä ja jäteintensiteetti. Indikaattori laskee jäteintensiteetin sekä kaivosjätteiden kanssa, että ilman niitä.

”Mitä pienempi luku, sitä pienemmällä ympäristöön kohdistuvalla paineella on pystytty tuottamaan enemmän vaurautta ja palveluja”, Pirtonen summaa. Suomessa vuonna 2018 syntyi yhtä bkt-euroa kohden puoli kiloa jätettä. Jos kaivosjätteitä ei lasketa, yhtä bkt-euroa kohden syntyi 140 grammaa jätettä.

– Biokaasu: Näyttää tuotetun biokaasun määrän ja hyödyntämisasteen.

”Energia on rajattu pois indikaattorikokoelmasta, mutta biokaasun valitsimme mukaan, koska sillä pystytään paitsi korvaamaan fossiilisia polttoaineita, prosessissa syntyneet muutoin jätteeksi menevät materiaalit voidaan hyödyntää lannoitteena. Biokaasua pystytään tuottamaan hyvin monen sektorin sivuvirroista ja jätteistä”, Pirtonen huomauttaa.

8 Uudelleenkäyttö ja kierrätys

– Materiaalien kiertotalousaste (CMU, circular material use rate): Mittaa kierrätetyn materiaalin osuutta kaikesta materiaalin käytöstä. Huomioi myös viennin ja tuonnin.

”Mitä suurempi luku on, sitä enemmän yhteiskunnassa käytetään kierrätysmateriaaleja korvaamaan neitseellisten raaka-aineiden tarvetta”, Pirtonen tarkentaa.

– Materiaalien kierto kuvaa graafisesti kotimaisen luonnonvarojen käytön, jätteiden käsittelyn ja päästöt miljoonina tonneina.

– Uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus: Näyttää uudelleenpinnoitettujen renkaiden arvon euroissa sekä kokonaisena uudelleenkäytetyn sähkö- ja elektroniikkaromun määrän tonneina.

”Halusimme mukaan esimerkin tuotteiden elinkaaren pidentämisestä ja resurssien säästöstä. Valitsimme kaksi sellaista tuotetta, joista meillä on saatavilla tietoa”, Pirtonen taustoittaa.

Löytyykö edelläkävijyydelle katetta?

Tilastokeskus päivitti ja viimeisteli vielä kiertotalouden indikaattorikokonaisuutta tätä kirjoitettaessa, ennen joulukuun alun julkistusta.

Indikaattoripaketti on kehitetty kansalliseen tarpeeseen, ei kansainväliseen vertailuun. Tilastoista voi kuitenkin lukea, että Suomi ei vielä näiden indikaattorien perusteella voi todistaa olevansa kiertotalouden ehdoton edelläkävijämaa.

Suomi menestyy kyllä innovaatioilla: Kiertotalousaiheisia patentteja haetaan Suomessa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Materiaalien kiertotalousasteella mitattuna Suomi on kuitenkin kaukana EU-keskiarvosta, joka ei sekään ole kehuttava.

Kun EU:ssa kaikesta käytetystä neitseellisestä materiaalista alle 12 prosenttia on vuonna 2018 korvattu kierrätetyillä materiaaleilla, Suomessa on pystytty korvaamaan vain seitsemän prosenttia.

Suunta on kuitenkin Suomessa selvästi ylöspäin: vielä vuonna 2017 materiaalien kiertotalousaste oli meillä neljä prosenttia.