Kiertotalouden tiekartta 2.0 julki

Sitran julkaisema Kiertotalouden tiekartta 2.0 on peli, jossa kaikki pelaavat samassa joukkueessa yhteiseen maaliin. Kun onnistumme tuottamaan hyvinvointia ilman luonnonvarojen ylikulutusta, olemme kaikki voittaneet.

Maali: Suomi on kiertotalouden edelläkävijä vuonna 2025, eli kilpailukykymme ja hyvinvointimme toteutuu ilman luonnonvarojen ylikuluttamista, olemme siirtyneet vähähiiliseen energiaan ja arjen päätökset voimistavat kestävää kehitystä.

Pelikenttä: Luoda talousmalli, jossa hiilineutraali kiertotalous synnyttää Suomelle miljardien eurojen vuotuisen arvonlisän, parantaa yritystemme kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja synnyttää jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Pelivälineet: Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalouden mukaiset strategiat, kestävän kehityksen verosiirtymä, arvoa säilyttävät materiaalikierrot, resurssitehokkaat tuotteet, kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit sekä ilmastoystävälliset arjen teot.

Avainpelaajat: Valtionhallinto, kunnat ja kaupungit, yritykset ja elinkeinoelämä sekä suomalaiset kansalaiset. Joukkue kasvaa jatkuvasti sekä kansallisilla että kansainvälisillä vahvistuksilla.

Peli alkaa: Nyt.

Sitra on julkaissut juuri päivityksensä kiertotalouden tiekarttaan. Vuonna 2016 julkaistu tiekartta oli maailman ensimmäinen toimenpideohjelma, joka osoitti Suomen polun kohti kiertotaloutta viidellä painopistealueella.

Viime kesän ja syksyn aikana Sitra on valmistellut yhteistyössä satojen organisaatioiden ja sidosryhmien edustajien, ympäristöministeriön, ohjausryhmän sekä Deloitten kanssa päivitystä tiekarttaan. Työtä on voinut kommentoida myös netissä Otakantaa.fi-palvelussa. Maaliskuun puolivälissä Sitra julkaisi tulokset nettisivuillaan.

”Tiekartta 2.0 lähtee kohderyhmistä ja siitä, keitä kaikkia tarvitaan muutokseen mukaan. Tiekartassa on paljon konkreettisia toimenpiteitä ja esimerkkejä, mutta kaikkein tärkein viesti on, että tarvitsemme mukaan juuri sinut”, kuvailee Sitran kiertotalousasiantuntija Laura Järvinen.

Seuraavallekin hallitukselle

Tiekartan päivityksen julkistaminen juuri nyt, Suomen eduskuntavaalien kynnyksellä ja europarlamenttivaalien alla, ennen Suomen EU-puheenjohtajakauden käynnistymistä, ei ollut sattumaa. Sitra haluaa, että poliitikot ja äänestäjät pohtisivat kiertotalous- ja ilmastokysymyksiä ja että hyvin käynnistynyt kiertotaloustyö jatkuisi Suomessa ja myös EU:ssa pitkäjänteisesti yli hallituskausien.

Muutamassa vuodessa kiertotalous on edistynyt Suomessa monella tavalla. Opetuksessa ja koulutuksessa kiertotalous näkyy jo voimakkaasti: kiertotalousopetus tavoittaa jo yli 70 000 lasta ja nuorta etenkin yläasteilla ja lukiossa, ammattiopinnoissa sekä ammattikorkeakouluissa. Suomeen on syntynyt lukuisia kiertotalouden osaamiskeskittymiä, kiertotalouspuistoja ja teollisten symbioosien alueita eri puolille maata. Kaupungit ja kunnat ovat sitoutuneet kestäviin, energiatehokkaisiin ja resurssiviisaisiin ratkaisuihin.

Paljon on kuitenkin vielä tapahduttava, jotta Suomi voisi aidosti sanoa olevansa kiertotalousmaa.

”Hyviä esimerkkejä kiertotalouden ratkaisuista alkaa Suomesta jo löytyä. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että kiertotalous olisi aidosti valtavirtaa ja tekemisen perusta julkisella sektorilla, yrityksissä ja meidän kaikkien arjessa”, kiertotalouden avainalueella projektikoordinaattorina toimiva Riku Sinervo kuvailee.

Avainalue päättyy

Kiertotalouden avainaluetyö päättyy Sitrassa tänä syksynä. Organisaatio on saanut kansainvälistäkin tunnustusta hyvästä työstään kiertotalouden edistäjänä.

Tammikuussa 2018 Sitra nimettiin Maailman talousfoorumissa maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi. Sitran järjestämät World Circular Economy Forumit ovat koonneet tuhansia korkean tason päättäjiä keskustelemaan kiertotalouden toimintamalleista. Seuraava WCEF järjestetään kesäkuun alussa Helsingissä.

”Meiltä on usein kysytty, miten Suomi on onnistunut tekemään tiekartan. Minusta yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on tietynlainen matala hierarkia ja vähäinen byrokratia. Olemme aika tasa-arvoisia, ja keskusteluyhteys löytyy helposti myös eri eturyhmien välillä”, Järvinen näkee.

Kuva: Elina Saarinen. Avainpelaajat keskustelivat tiekarttatyön jatkosta Korjaamolla Helsingissä 13.3.2019.