Kiertotalouspuheessa kaikuu kiire

Useiden suomalaisten korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025: Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii tukemaan siirtymää lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen.

Suomessa kiertotaloussiirtymää on vauhdittamassa laaja joukko paikallisia, alueellisia ja kansallisia sidosryhmiä. Tällaisia sidosryhmiä ovat yritykset, ministeriöt, keskusjärjestöt, kehitys- ja tukiorganisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä alueelliset toimijat. CICAT2025-hankkeessa tutkitaan yhtenä osa-alueena näiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Haastatteluaineiston pohjalta hiljattain laaditussa pro gradu -tutkielmassa Paula Repo tarkastelee sitä, miten moniäänisyys ilmenee sidosryhmien puheessa.Moniäänisyydellä tarkoitetaan monien samanaikaisten äänten esiintymistä sekä monimuotoista, eri näkökulmia esiintuovaa keskustelua. Ääni määritellään sidosryhmätutkimuksessa osallistumisen keinoksi.

Moniäänisyyttä tutkimalla tunnistetaan erilaisia keskusteluun osallistuvia ääniä ja luodaan ymmärrystä äänten välisestä dynamiikasta eli siitä, tukevatko ja vahvistavatko äänet toisiaan vai ovatko ne ristiriitaisia ja toisiaan kyseenalaistavia.

Työn tuloksena syntyi monipuolinen kuvaus kiertotalouden sidosryhmien puheessa kuuluvista äänistä.

Yksi työn kiinnostavimmista löydöksistä oli kiertotaloustoimijoiden puheessa voimakkaana kuuluva kiireen ääni, joka eri muodoissaan vaikuttaa olevan jatkuvasti läsnä kiertotalouden sidosryhmäverkostoissa – päättäjätasolta ja tukitoiminnoista alkaen aina toimeenpanijoihin saakka.

Kiireen ääni kuului aineistosta kahdessa hieman toisistaan poikkeavassa merkityksessä.

Ensinnäkin kiireen ääni kuului voimakkaana haastateltavien kuvatessa työtehtäviään ja hankkeitaan.

Haastateltavat kokivat käytössä olevan rajallisesti aikaa osaamisen laajentamiseen ja syventämiseen. Kiertotalouden edistämisessä tekemistä on enemmän kuin tekemiseen osoitettuja käsipareja, eikä aikaa ole tarpeeksi käytettävissä kaikkeen, mitä pitäisi tehdä.

Kiireen taltuttamiseksi tarvittaisiin työaikaa ja työrauhaa sekä tarkoituksenmukaisempaa resurssien kohdentamista kiertotaloutta edistävään tekemiseen. Monilla sidosryhmillä kiertotaloustavoitteet ja -tekeminen ovat tulleet tehtävälistalle muun tekemisen päälle ilman, että siihen on erikseen varattu resurssia. Tämä näkyy töiden kasautumisena, kuormittuneisuutena ja turhautumisena.

Kiireen toinen merkitys kulminoitui siihen, että kiertotaloustoimilla on jo todella kova kiire, jos ympäristön tilaa halutaan parantaa ja tarjota tuleville sukupolville mahdollisuudet sellaiseen elämään, luontoon ja yhteiskuntaan kuin nykyisillä sukupolvilla on ollut. Oikeastaan radikaaleja toimenpiteitä olisi jo pitänyt tehdä, eikä empimiselle ole aikaa.

Tutkimustulosten mukaan kiireen taltuttaminen edellyttää ensinnäkin kiertotaloustekemisen parempaa resurssointia. Toiseksi tarvitaan rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja linjakkuutta tehdä päätöksiä, jotka eivät ole helppoja, mutta joilla voidaan edistää kestävää kiertotaloutta ja mahdollistaa hyvä elämä, monimuotoinen luonto ja kestävä yhteiskunta myös tuleville sukupolville.

Teksti: Paula Repo ja Annika Blomberg.

Annika Blomberg on yliopistotutkija ja hän työskentelee CICAT2025-hankkeessa. Paula Repo on kauppatieteiden maisteri (KTM) ja gradun tekijä CICAT2025-hankkeessa.

Kuvat: Cicat2025-hankekonsortio ja Adobe Stock.