Viisi parasta kuntien kiertotaloustekoa palkittiin – voittaja avaa infrarakentamisen materiaalikiertojen pullonkauloja

Kunnilla on avainasema luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. Kuntamarkkinoilla palkittiin viisi kiertotaloustekoa, joilla kunnat ovat lisänneet materiaalien kestävää käyttöä omassa toiminnassaan.

Kilpailuun toivottiin oivaltavia kiertotaloustekoja, ja kiertotalouden lisäksi ehdokkailta edellytettiin sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Kilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra.

Voittajaksi kruunattiin Tampereen kaupungin kehittämä hankintamalli, jolla edistetään materiaalikiertoja infraurakoissa.

Tampere siirsi myös suunnittelun asiantuntijalle

Tampereella on ymmärretty, että monet yritykset ovat odottaneet jo kauan kysyntää kehittämilleen kiertotalousratkaisuille. Kannusteita ja markkinoita uusien toimintatapojen käyttöönottoon syntyy kuitenkin kunnolla vasta, kun kiertotaloutta vaaditaan hankinnoissa.

”Suomessa on tehty lukemattomia pilotteja uusiomaarakentamisesta, saatavilla on siihen teknisiä sovelluksia ja luvitus mahdollistaa monet uudet ratkaisut, mutta silti kiertotalousratkaisut eivät yleisty alalla. Pullonkaulana ovat nimenomaan julkiset hankinnat”, sanoi Karoliina Tuukkanen Tampereen kaupungilta palkintotilaisuudessa kuntamarkkinoilla 14. syyskuuta.

Avatakseen tämän solmun Tampere kehitti infrarakentamiseen uuden hankintamallin ja kriteerit. Kehittäminen tehtiin todellisessa kohteessa, Yliopistonkadun kunnostuksessa.

Kohteessa otettiin käyttöön esimerkiksi Suunnittele ja Toteuta -urakkamalli (ST), jonka ansiosta urakoitsija pääsi vaikuttamaan työn toteutukseen jo suunnittelussa eli juuri silloin, kun tehdään valtaosa materiaalikiertoja mahdollistavista ratkaisuista.

Tuukkanen taustoitti, että kaupungit eivät usein osaa huomioida kiertotaloutta hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Hankkeen toteutusvaiheessa kilpailutuksen voittaneen yrityksen mahdollisuus vaikuttaa toteutukseen jää pieneksi.

”Mutta kun suunnittelukin ostetaan yksityiseltä sektorilta, yritysten innovaatiokyvykkyyttä pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla”, Tuukkanen sanoi.

Tampereella urakoitsija pystyi esimerkiksi arvioimaan, mitkä katurakenteet oli tarpeen uusia kokonaan ja mitkä vain osin. Kierrätysmateriaalien osuus kadun kunnostuksessa saatiin noin 70 prosenttiin. Myös kuorma-autoliikenne väheni huomattavasti, kun materiaaleja saatiin paikan päältä. Samalla urakka tarjosi työtä monille paikallisille ammattilaisille.

Tampereen hankintamalli sisältää monia eri työkaluja, kriteerit kilpailutusta varten sekä muita kiertotaloutta edistäviä hankinta-asiakirjoja. Hankintamallia voi halutessa käyttää myös ilman ST-urakkamallia hyödyntäen sen muita työkaluja.

”Saimme tarjouksen, joka oli sekä kustannustehokkain että kunnianhimoisin, mikä kertoo siitä, että kehittämämme kriteerit toimivat ja alalla oli valmiutta toteutukseen. Markkinavuoropuhelu oli tärkeä tämän saavuttamisessa, kuten aina, kun tehdään uudenlaista. Tärkeä rooli oli myös yhteistyökumppaneilla ja asiantuntijoilla”, Tuukkanen sanoi.

Palkintoraati arvosti sitä, että kunnostusurakan suunnittelu ja hankintakriteerien valinta tehtiin yhteisvoimin. ”Voittajan vahvuus on yhteiskehittäminen ja rohkea kokeilunhalu, jolla saatiin tulosta aikaan”, kehuu kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Tampereella ollaan iloisia ja ylpeitä kilpailun voitosta ja toivotaan hyvien käytäntöjen leviävän. ”Mallia saa vapaasti hyödyntää muissakin kaupungeissa ja kaikki tulokset ovat monistettavissa muissa kohteissa”, Tuukkanen vinkkaa. Malli ja asiakirjat löytyvät täältä. Tampere aikoo edelleen jatkaa hankintamallin kehittämistä ja haluaa saada systeemisen muutoksen aikaan infrarakentamisen kiertotaloudessa.

Neljä kunniamainintaa

Voittajan lisäksi raati* palkitsi neljä muuta kiertotaloustekoa kunniamaininnalla.

Joensuu kukitettiin ruokahävikin puolittamisesta kouluissa ja päiväkodeissa. Näiden ruokapalveluista vastaava Polkka Oy haluaa puolittaa ruokahävikin vuoteen 2025 mennessä panostamalla erityisesti jatkuvaan seurantaan ja mittaamiseen. Lautashävikki on jo saatu hyvin hallintaan, nyt huomio on tilaushävikissä. Tiedon vaihtumisen kehittäminen koulujen ja ruokapalvelun tuottajan välillä on yksi avaintoimista.

”Hävikkiä syntyy noin 20 kiloa, jos yksi luokka on vaikkapa luokkaretkellä ruokapalvelun tietämättä tätä”, mainitsi Vesa Kuronen Polkka Oy:stä esimerkkinä.

Toisen kunniamaininnan sai Riihimäen koulujen kiertotalousopetus. Kunnan kaikissa ala- ja yläkouluissa on tätä nykyä kiertotaloudesta vastaava opettaja, joka vie eteenpäin resurssiviisasta ajattelua konkreettisesti käytännön tasolla.

Kaksi muuta kunniamaininnan saanutta olivat Lounais-Suomen Jätehuolto, joka palkittiin Paimioon avatusta poistotekstiilien kierrätyslaitoksestaan, ja Lahden kaupunki, joka sai kunniamaininnan kaupungintalon peruskorjausprojektista, jossa jätteestä saatiin hyötykäyttöön noin 600 tonnia eli lähes kaikki yli satavuotiaan kiinteistön purkujäte.

Kunnan elinkeinopolitiikka voidaan rakentaa kiertotaloudelle

Kilpailun järjestäjät toivovat esimerkkien motivoivan yhä useampia kuntia toteuttamaan kiertotaloutta monipuolisesti. Tilaisuudessa puhunut Tatu Leinonen Sitrasta painotti, että kiertotaloudesta on mahdollista jopa muodostaa perusta kunnan kehittämiselle ja elinkeinopolitiikan suuntaamiselle. Näin saadaan samalla lisättyä resilienssiä ja huoltovarmuutta, kun raaka-aineita saadaan tehokkaasti tuotettua läheltä ja paikallisin voimin.

Kahteenkymmeneen kilpailufinalistiin voi tutustua täällä: https://www.kuntaliitto.fi/kuntien-parhaat-kiertotalousteot.

Teksti: Katja Pulkkinen/Uusiouutiset-lehti.

Kuva: ”Kuntien parhaat kiertotalousteot” -kilpailun voittajat ja kunniamaininnan saaneet kukitettiin kuntamarkkinoilla 14.9. Vasemmalta: Kehityspäällikkö Teemu Jutila Lounais-Suomen jätehuollosta, henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta Lahden kaupungilta, projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen Tampereelta, rehtori Maija Kojo Riihimäen Lasitehtaan koululta sekä Vesa Kuronen Polkka Oy:stä Joensuusta (Kuva: Kuntaliitto/Kari Långsjö).

*Palkitut valitsi raati, johon kuuluivat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.

Tilaa täältä Uusiouutiset-lehti painettuna itsellesi kampanjahintaan 39 euroa/ puoli vuotta (neljä numeroa).