Kiertotalouteen globaali sopimus?

Kuva: Elina Saarinen. Tuhannet kiertotalouteen vaikuttavat päättäjät kokoontuivat Helsinkiin kesäkuun alussa 2017 Sitran järjestämään, maailman ensimmäiseen kiertotalousfoorumiin.

Helsingin isännöimässä, kiertotalouden ensimmäisessä maailmanlaajuisessa kongressissa väläytettiin jo ajatusta kiertotalouden Helsinki-sopimuksen solmimisesta Pariisin ilmastosopimuksen malliin.

Elina Saarinen

”Kiertotaloudessa on menossa paljon hyviä asioita, mutta meidän on asetettava agenda, jotta säätely ja markkinat voimistuvat. Emme voi tehdä tätä yksin eri maissa vaan yhdessä. Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyviä esimerkkejä, että pystymme tekemään paljon, kun toimimme globaalisti yhteistyössä. Tehdään Helsinki-sopimus, sopimus kiertotaloudesta!”

Näin ehdotti Pohjoismaiden ministerineuvoston ilmastoasioiden johtaja Annika Rosing, kun Sitran järjestämä kiertotalouden ensimmäinen globaali kongressi oli loppumassa Helsingissä kesäkuun alussa. World Circular Economy Forum (WCEF) kokosi Helsinkiin yli 1 600 osanottajaa ainakin 92 maasta, joten paikalla oli kiertotalouden pioneerien kattava joukko.

Sopimusta ei vielä allekirjoitettu, mutta pohjustustyö pääsi hyvään vauhtiin. Sitra lupasi, että WCEF tullaan järjestämään uudestaan ensi vuonna jossakin Suomen ulkopuolella ja vuonna 2019 jälleen Suomessa.

Think global, act local

Globaalia yhteistyötä painottivat monet muutkin kongressin yli 130:sta puhujasta. Esimerkiksi Euroopan komission ympäristöosaston pääjohtaja Daniel Calleja Crespo totesi, että muutos vähähiiliseen kiertotalouteen on väistämätön, mutta työhön tarvitaan hallitukset, instituutiot, sosiaaliset yhteisöt, yritykset, asukkaat, paikallisyhteisöt, kaikki.

”Globaali yhteistyö on kriittistä. Kiertotalous on globaali agenda. EU haluaa olla kiertotaloudessa johtavassa roolissa, ja haluamme luoda positiivisen yhteistyön hengen.”

YK:n ympäristöohjelman talousjohtaja Lignia Noronha muistutti, että kiertotalous tapahtuu sekä globaalilla että paikallisella tasolla. ”YK voi pitää huolta, ettei kukaan jää kiertotalouskehityksen ulkopuolelle. Emme halua entistä epätasa-arvoisempaa kulutusmallia. YK voi yhdistää toimijat ja globaalit arvoketjut voi paikallistaa.”

Pariisin ilmastosopimukseen viitattiin kongressissa muutenkin paljon. Grantham Reseach Instituten johtaja Dimitri Zenghelis muistutti, että ilmastosopimuskin syntyi vasta, kun ajattelutapa oli ensin muuttunut. Vielä Kööpenhaminassa puhuttiin taakanjaosta ja kuluista, Pariisissa hyödyistä.

”Jos haluaa saada muutosta aikaiseksi, ihmiset täytyy saada ajattelemaan sitä ja näkemään tähän suuntaan vieviä merkkejä. Päätökset, joita nyt tehdään kaupungeissa, vaikuttavat instituutioihin ja käyttäytymismalleihin, jotka puolestaan vaikuttavat kymmeniä vuosia. Meidän täytyy suunnitella tulevaisuus.”

Ilmastotyö pohjustaa

Kiertotalous vauhdittuu sitä nopeammin, mitä enemmän positiivisia esimerkkejä alkaa kertyä esimerkiksi kaupunkien ja yritysten kiertotalouspiloteista ja niiden tuottamista säästöistä ja hyödyistä. Ilmastotyö kietoutuu kiertotaloustyöhön. WCEF esitteli jo toteutuneita positiivisia esimerkkejä eri puolilta maailmaa.

Esimerkiksi Vancouver Kanadassa on tehnyt vihreää työtä jo vuosia ja valmistelee parhaillaan omaa kiertotalousstrategiaansa.

”Vuodesta 2007 olemme vähentäneet päästöjä jo 15 prosenttia. Samaan aikaan BKT on kasvanut 26 prosenttia, vihreitä työpaikkoja on syntynyt 49 prosenttia lisää ja ei-kierrätettävää jätettä syntyy 25 prosenttia vähemmän. Tämä on Donald Trumpille todiste, että kasvu on mahdollista päästösäästöistä huolimatta”, Vancouverin talousosaston kehitysjohtaja Bryan Buggey piikitteli Pariisin sopimuksesta irtautunutta Yhdysvaltojen presidenttiä.

Yhdysvaltojen kauppakamarin kiertotalousohjelmajohtaja Jennifer Gerholdt lohdutti: ”Olen henkilökohtaisesti saanut valtavasti rohkaisua. Yli tuhat yritystä ja 90 pormestaria on ilmoittanut haluavansa jatkaa Pariisin sopimuksen tiellä. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat myös alkaneet soveltaa kiertotalousperiaatteita liiketoimintaansa.”

Euroopan ympäristövirasto EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx näkee, että kiertotalous on kaupungeille hyvä strategia varautua ilmastonmuutokseen.

”Mitä enemmän kiertotalouden periaatteita noudattavaksi voit suunnitella rakennukset, kaupungit ja infran, sitä paremmin ne adaptoituvat ilmastonmuutokseen. Kansainvälinen resurssipaneeli on arvioinut, että 50 prosenttia kaupunkien kehittymiseen tarvittavasta infrasta ei ole vielä rakennettukaan. Se voidaan rakentaa vanhalla tekniikalla, tai sitten voidaan ottaa käyttöön kestävät, kiertotalouden periaatteet. Tämä on valtava mahdollisuus.”

Kehittyvät maat ääneen

Maailman maat ja kaupungit etenevät kiertotaloudessa hyvin eri tahtia. Kongressin osanottajat saivat harvinaisen tilaisuuden kuulla myös kehittyvien maiden näkemyksiä kiertotaloudesta. Vaikka termit kiertotalous ja kierrätys saattavat olla vieraita, tuhlaamisen välttäminen on monessa kehittyvässä maassa elinehto.

”Kehittyvässä maassa kiertotalous voi olla myös hengissä selviämisen edellytys. Meillä pojat voivat valita, liittyvätkö Boko Haramiin vai tulevatko meidän kierrätysyritykseemme töihin. Naiset pääsevät perheväkivallasta, koska saavat meiltä töitä ja palkkaa”, nigerialaisen kierrätysfirman Chanja Dattin perustaja Funto Boroffice kertoi.

Hän toivoo, että Nigeria voisi loikata muutamien kehitysvaiheiden yli suoraan kiertotalouteen.

”Täällä kongressissa voimme rakentaa verkostoja, löytää kumppaneita ja rahoitusta, jotka auttavat meitä sammakonloikkaan.”

”Kehittyvien maiden ääntä ei ole paljoa kuultu kiertotalouskeskustelussa. Meillä on isoja haasteita. Rikkaat maat ovat kävelleet hyvinvointiin. Ne kuluttavat valtavasti resursseja, ja yrittävät nyt pienentää kulutustaan. Kehittyvät maat joutuvat seuraamaan paljon tasaisempaa polkua”, Chilen yritysten kehitysyhtiön johtaja Andrés Pesce huomautti.

Tasaisemmalla polulla Pesce viittasi kongressin avajaisissa puhuneen UNEPin kansainvälisen resurssipaneelin puheenjohtaja Janez Potocnikin puheenvuoroon. Potocnik esitteli maiden ekologisen jalanjäljen tilastoa ja kertoi, kuinka jalanjälki kasvaa vauhdilla sitä mukaa, kun maan hyvinvointi lisääntyy. Rikkaissa maissa ekologinen jalanjälki on 12 hehtaaria vuodessa. Nyt se pitäisi saada nopeasti supistumaan kahteen hehtaariin.

”Yksikään maa ei elä maapallon rajojen mukaisesti. 2000-luvulla kulutus on siirtynyt materiaalitehokkuudella mitattuna yhä epätehokkaampaan suuntaan”, Potocnik totesi.

Ympäristölle hinta

Potocnik ennustaa, ettei resurssien niukkuus tule kuitenkaan olemaan taloutta eniten rajoittava tekijä, vaan luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä seuraavat ympäristövaikutukset.

”Talouskasvu pitää irrottaa resurssien käytöstä. Luonnonvarojen käytölle ja ympäristöhaitoille on asetettava hinta. Tällä hetkellä kiellämme ympäristökulut.”

Potocnik muistuttaa, että neljässä vuodessa maailmaan syntyy Yhdysvaltojen verran lisää ihmisiä. Kaikki lisäys tapahtuu juuri vähiten kehittyneissä maissa. Paine resurssien kulutukselle on valtava.

”Nytkin kaksi miljardia ihmistä kärsii nälästä, vaikka heitämme neljäsosan ruoastamme roskiin.”

Oxfordin yliopiston johtaja Achim Steiner huomautti, että monet globaaleista kriiseistä ilmastonmuutoksesta poliittiseen hämmennykseen ja terrorismiin itävät taloudellisesta ja sosiaalisesta epätasa-arvosta. Talous palkitsee ahneet eikä laskuta ympäristölle vahingollista toimintaa.

”Meidän pitää muuttaa systeemiä. Meidän pitää luoda mahdollisuuksia muille. Vihreä talous on määritelty inklusiiviseksi, osallistavaksi taloudeksi, joka vähentää ympäristöriskejä.”

Tuhotaan nykymallit

Systeemistä paradigmamuutosta vaadittiin hyvin monessa puheenvuorossa. Muun muassa Ellen MacArthur -säätiön pääjohtaja Jocelyn Bleriot korosti tätä:

”Kiertotalous ei ole plug-in, jonka voi lisätä lineaariseen talousmalliin. Se on kasvun uudelleenmäärittämistä niin, että sillä, mitä laitamme markkinoille, on arvoa myös käytön loppupäässä.”

EEA:n Hans Bruyninckx linjasi, että emme voi muuttaa olemassa olevaa systeemiä vanhojen tuotteiden parannuksilla.

”Kiertotalousyhteiskunta on etenemässä yksinkertaisten asioiden – kuten jätehuolto ja hiukkaspäästöt – miettimisestä suurien muutosten kuten infran, kaupunkirakenteen sekä vesihuoltojärjestelmien pohdintaan. Tämä vaatii perimmäistä politiikkamuutosta.”

Future Tech -osiossa puhuneet SystemiQ:n perustajat Martin Stuchtey ja Per-Anders Enkvist menivät vieläkin pidemmälle. He väittävät, että nykysysteemit ovat äärimmäisen tehottomia.

”Kasvu on jatkuvasti hidastunut ja se työllistää yhä vähemmän ihmisiä. 20 vuoden aikana 90 maata 140:sta on köyhtynyt. Pelkkä vihreä kasvu ei voi tätä ratkaista, vaan tarvitsemme nykyjärjestelmien luovan tuhon ja kasvun uudelleenmäärittelyn.”

He ovat tutkineet esimerkiksi liikenne-, asumis- ja ruokasysteemejä ja todenneet, että systeeminäkökulmasta näihin kaikkiin liittyy valtavasti hukkaa ja tyhjäkäyttöä.

”Jos järjestelmiä tehostettaisiin edes neljä prosenttia, säästettäisiin paljon rahaa ja luonnonvaroja.”

Stuchteyn ja Enkvistin mukaan uusi ratkaisu perustuu vihreälle energialle ja sille, että koko järjestelmä aletaan nähdä materiaalipankkina, joka tähtää nettopositiivisiin vaikutuksiin. Tähän päästään uusiutuviin, terveisiin ekosysteemeihin ja biologisiin kiertoihin pohjautuvilla järjestelmillä, resurssien jakamisella, optimoinnilla, tiedon vaihdolla ja virtuaalisilla sovelluksilla.

”Jos me emme toteuta luovaa tuhoa, luonto sen kyllä tekee. Joten pannaanpa töpinäksi”, EEA:n Hans Bruyninckx tiivisti.