Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii suurten sidosyksiköiden laillisuutta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii elinkeinoelämän järjestöjen pyynnöstä, ovatko suuret kunnallisten toimijoiden omistamat yhtiöt omistajiensa sidosyksiköitä. KKV:n tuleva linjaus saattaa muuttaa merkittävästi palkanlaskennan, taloushallinnon, ICT-palvelujen ja muiden ns. tukipalvelujen markkinoita.

Elinkeinoelämän järjestöt tekivät 21.11.2022 Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) toimenpidepyynnön Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palkanlaskentapalvelujen suorahankinnasta Sarastia Oy:ltä. Toimenpidepyynnön olivat allekirjoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto.

Hyvinvointialue oli ostanut 1500 Sarastian osaketta voidakseen ostaa palkanlaskentapalvelut suorahankintana Sarastialta. Sarastialla on toimenpidepyynnön mukaan 286 osakasta. Hyvinvointialue omistaa 0,04 prosenttia Sarastian osakkeista.

Onko Sarastia lainmukainen sidosyksikkö?

KKV:n tutkinnan ytimessä on EU:n ja Suomen hankintasäännösten edellyttämä osakkaiden vaikutusvalta Sarastiassa. Säännökset edellyttävät, että sidosyksikön omistajilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Kysymys kuuluu, voiko Sarastian 286 osakkaalla, mukaan lukien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja muilla vastaavilla pienosakkailla, todellisuudessa olla mahdollisuus käyttää Sarastiassa tällaista vaikutusvaltaa?

Toinen oikeuskäytännössä vahvistettu periaate on, että omistajien on voitava valvoa sidosyksikköä kuin omia sisäisiä yksiköitään tai toimipaikkojaan (tästä tulee termi ”in house” tai ”quasi in house”).

Sarastian osakkailla on oikeus nimittää edustajansa Sarastian neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta ei kuitenkaan tee yhtiötä sitovia päätöksiä vaan yhtiökokous ja yhtiön hallitus.

Julkisuudessa on taitettu kiivaasti peistä Sarastian ja lukuisten muiden vastaavien suurten sidosyksiköiden vaikutuksesta markkinoihin ja kilpailuun. KKV:n tehtävänä ei kuitenkaan ole ottaa kantaa tähän vaan ainoastaan siihen, täyttyvätkö hankintasäännösten sidosyksikköhankinnoille asettamat edellytykset.

Ovatko kuntien omistamat jäteyhtiöt lainmukaisia sidosyksikköjä?

KKV:n tulevan päätöksen (ja mahdollisen markkinaoikeusesityksen) voidaan odottaa vaikuttavan hyvin merkittävästi kunnallisten toimijoiden (mm. kunnat, hyvinvointialueet ja sairaanhoitopiirit) mahdollisuuteen tehdä suorahankintoja Sarastialta ja vastaavilta muilta suurilta yhtiöiltä.

KKV:n tutkinnalla ei vaikuta olevan vaikutusta kuntien omistamien alueellisten jäteyhtiöiden asemaan omistajiensa sidosyksikköinä. Jäteyhtiöissä on vain noin 5-15 kuntaomistajaa, ja niissä omistajien vaadittava vaikutusvalta on ongelmitta järjestettävissä. Lakia on mahdollista noudattaa – ja se on myös aivan sallittua ellei peräti toivottavaa.

Pyrin palaamaan tällä palstalla aiheeseen KKV:n päätöksen jälkeen.