Koirankarvatyyny, jakkara kahvinporoista, valaisin appelsiininkuorista… – LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat loivat Habitareen kauniita esineitä yllättävistä materiaaleista: ylijäämästä ja jätteistä

Tiesitkö, että huonekalujen ja sisustusesineiden raaka-aineita voi tehdä keittiön pöydän ääressä?

Lab Muotoiluinstituutin opiskelijat ovat toteuttaneet Habitare-messuille Fluxion-näyttelyn, jonka kaikki esineet ovat saaneet inspiraationsa jätteistä, tähteistä ja ylijäämästä.

Annika Appelrothin suunnittelema Moccapiece Stool -jakkara on päällystetty aivan nahan kaltaisella punoksella, mutta materiaali onkin jalostettu kahvinporoista. ”Kahvinahka” on luonnonmukainen ja kaunis materiaali, joka ei vaadi syntyäkseen ympäristöä tai terveyttä vaarantavia kemikaaleja.

Myös Oona Rantamäen ja Linda Paanasen suunnitteleman Aplari-valaisimen oranssinhehkuinen materiaali voisi hyvin olla peräisin keittiön biojäteastiasta. Biomuovi on nimittäin tehty appelsiininkuorista.

Biomuovin työstö on suunnittelijoiden mukaan tuonut työhön uudenlaisia haasteita, mutta myös mielenkiintoa.

Materiaalinkehitystyössä on ollut mukana start-up-yritys t:42.

Tehosekoittimella biomuovia

Fluxion-näyttelyssä on esillä kuusi erilaista sivuvirtaa sekä niistä prosessoiduista materiaaleista suunniteltuja esineitä.

Materiaalien tarina visualisoituu osastolla pyörivissä videoissa. Biomuovin kehittely saa alkunsa, kun kasa appelsiinin kuoria heitetään tehosekoittimeen.

Näyttelyn esineet ovat vielä prototyyppejä, mutta ne näyttävät jo, mihin kaikkeen yllättäväänkin arkiset jätteet voivat taipua.

Hyödyntämistään odottavat resurssivuoret ovat valtavia. Esimerkiksi kahvinporoa jää vuodessa jätteeksi maailmanlaajuisesti noin 6–8 miljoonaa tonnia. Nestemäistä kahviakin heitetään paljon hukkaan. Suomessa kahvi kattaa jopa 13 prosenttia kaikesta ruokahävikistä.

Oluen panemisessa syntyvää mäskiä jää jäljelle noin 40 miljoonaa tonnia. Se kelpaisi paperin ja kartongin valmistukseen tai viljatuotteiden raaka-aineeksi.

Näyttely tutki myös sienirihmastoa eli myceliumia raaka-aineena. Sieni on kiitollinen materiaali siinäkin mielessä, että sitä voi ruokkia sivuvirroista tuotetuilla uutteilla.

Tyynyyn tai betoniin

Jopa karvat ja hiukset kelpaavat hyötykäyttöön. HiukkaHyvä -projektissa kerätyistä koirankarvoista on syntynyt pehmeä sisätyyny Mea Auran prototyyppityössä.

Projektissa kerättiin myös ihmisten hiuksia partureista ja kampaamoista.

Materiaalia olisi runsaasti tarjolla, sillä hius- ja karvajätettä syntyy satoja tonneja vuodessa. Nykyisin melkein se kaikki päätyy sekajätteen mukana polttoon, koska sille ei ole löydetty taloudellisesti merkittävää uusiokäyttökohdetta.

Näyttely muistuttaa, että hiuksissa ja karvoissa on kuitenkin arvokkaita ominaisuuksia. Ihmisen hiuksen vetolujuus on sama kuin kuparilangassa, joten hiuksia voisi hyödyntää esimerkiksi betoninlujituksessa.

Uutta luvassa

Näyttelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut mukana noin 20 opiskelijan ryhmä.

”Toivon, että näyttely kannustaa ottamaan koppia hienoista materiaalikokeiluista ja viemään niitä eteenpäin”, lehtori Harri Kalliomäki sanoo ja kertoo, että tulevan talven aikana on luvassa vielä uusia sovelluksia.

Lehtori ja opiskelijat keskustelevat Fluxion-näyttelyn synnystä Habitare-messujen paneelikeskustelussa sunnuntaina 15. syyskuuta. Keskustelua vetää Muotoiluinstituutin lehtori, trendianalyytikko Susanna Björklund.

Lue lisää hiusten hyötykäytöstä Uusiouutisten artikkelista 2022: https://uusiouutiset.fi/digilehti/uu0722/hiustupot-hyotykayttoon

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Ihmisen hius on hyvä materiaali esimerkiksi kasvien kasvun näkökulmasta. Hius sisältää typpeä ja keratiinia.